Lukijaposti

Lukuaika: 2 minuuttia

Lukijaposti

Voiman & Fifin lukijoilla on asiaa.

Vasemmisto on 
surkuhupainen

Numerossa 2/2103 oli söötissä aktivismiosastossa opiskelijan juttu otsikolla: ”Mahdoton velka. Kriisimaissa kytee kapina velkaantumista vastaan.”

Poliittisen oikeiston ohjelmassa on aina ollut ylivelkaantumisen välttäminen ja talouden tasapainottaminen. Nyt kun vasemmistossakin nähdään mitä tuli tehdyksi, sitä ei kehdata kutsua näillä nimillä. Sen sijaan on keksitty termi velka-aktivismi. Surkuhupaisaa.

Jarmo, Helsinki

__________

Maapallo on lopussa

Teette hyvää lehteä, jossa voisi tuoda yhä enemmän epäkohtia esiin esimerkiksi kasvatusasioista. Vapaan kasvatuksen ja kaverivanhempien ansiosta on kasvatettu yhteiskunta- ja työelämäkelvoton sukupolvi, jonka mielestä saa tehdä mitä vain haluaa ja huvittaa. Huligaanit ja terroristit ovat olevinaan aktivisteja, jotka parantavat maailmaa.

Kirjoitatte silloin tällöin maailman köyhien elintasoeroista ja -kuiluista. Käsitättekö, että on sula mahdottomuus luoda joka maailman valtiolle, kansalle ja asukkaalle samanlainen elintaso kuin täällä meillä. Näyttää siltä, että maapallo voi olla alle puolessa vuosisadassa loppuun kulutettu ja siinä sivussa monet muutkin ongelmat kasaantuneet pahemmin päälle.

Nimetön

__________

Jenkkinetistä

Jutussa Rutto vai kolera (Voima 1/2013) kilahti kelloni.

Internet-osoitehallinta on yhdysvaltalaisen yrityksen hallinnassa, artikkelissa kerrotaan. Sehän todella olisi vallan hurjaa. Osoitehallinnoinnista päättävä ICANN ei kuitenkaan wikitietojen mukaan ole osakeyhtiö, vaan voittoa tuottamaton organisaatio. Vai onko olemassa kenties parempaa tietoa ICANNin taustoista?

Hitto vie, tässä maassa on niin vähän lukemisen arvoisia lehtiä. Älkää nyt horjuttako luottamusta laatulehteen.

Tapio A. Vihravuori

KIRJOITTAJA VASTAA:

ICANN:n nimityskomitean puheenjohtaja Yrjö Länsipuro totesi jutussa, että se on hiljalleen muuttumassa voittoa tuottamattomaksi järjestöksi. Juridisesti se on silti Kaliforniaan rekisteröity osakeyhtiö. Tästä juontuvat kiistat ICANN:n statuksesta.

Jorma Mäntylä

__________

mainos

Zoofilit huomioon

Moi, tehkää juttu zoofiliasta. Aihe on arka ja harrastajat levällään, mutta tiedän meitä kyllä olevan. Olemme todellinen vähemmistö ja hyljeksitty joukko, joka on myös kirkonkirouksessa.

Yksinäinen

TOIMITUS VASTAA:

Kirkonkirous on kyllä kohtuuton rasite.

__________

Tyhjät lautaset

Erick Cabrera, hyvä kirjoitus (Vauvankakkaa lautasella, Voima 2/2013)!

Olen kiitollinen, kun otit nuo häpeälliset ilmiöt esille.

Et varmaan hevin usko, mutta meillä Suomessakin on perheitä, jotka ovat joutuneet elämään kovin heikoin eväin. Emme varmasti niin kurjasti kuin teidän maassanne, mutta oman maamme mittapuun mukaan. Kehnosti roskiksista evästä etsien, leipäjonoissa, EU-makaronien perässä roikkuen.

Suuren lapsikatraamme aikuinen tytär muisteli lapsuuden talvi-iltojen leikkiä. Siinä sisarukset kantoivat tyhjää ruokasäkkiä, johon he etsivät ruokaa. Pikku hiljaa säkki täyttyi mehevistä kanankoivista, voisilmäisestä perunamuusista, kinkuista – sellaisista, joita Asterixissa ja Obelixissa syödään – paistetusta pekonista, katkaravuista, savustetuista kaloista, hampurilaisista, makkaroista, täytetyistä uunitomaateista, letuista hillolla ja kermavaahdolla, juustoista, joulutortuista, tuoreista hedelmistä ja muista haaveilemistaan herkuista. Lopulta he tunsivat säkin jo käyvän painavaksi.

Tyytyväisinä he tulivat ruokapöytään, jossa tarjosin heille viidettä päivää pelkkää makaronia ketsupilla, makaronia puolukoilla tai makaronia maitoon keitettynä, jos sellaista oli tuhlattavaksi asti. Koskaan he eivät valittaneet ruuasta, olivat tyytyväisiä, jos jokaiselle riitti. Ja riittihän se, kun oikein jaettiin.

Vaikka nyt nuo kurjimmat ajat alkavat olla taakse jäänyttä elämää, en voi koskaan katsoa tuskaa tuntematta yhtäkään kokkiohjelmaa. Ja häpeän aikuisten ihmisten käsittämätöntä tapaa halveksua ruokaa.

Laila Lepistö, Espoo

__________

Voima pakkoruotsia 
vastaan

Hei!

Otin Pasilan kirjastossa Voima-lehden 2. numeron mukaan. Kotona huomasin, että lehden sisällä oli erillinen A4, jossa oli hyvin outo teksti otsikolla ”Suomesta pitää tehdä virallisesti yksikielinen maa”. Googlamalla löysin tekstin kokonaisuudessaan yhdessä foorumissa nimimerkillä Pro Patria. Tietääkö toimitus tästä mitään?

TOIMITUS VASTAA:Jari Hanska, Voiman vastaava päätoimittaja

__________

mainos

Ylkkäri & naiset

Hannele Huhtalan arvio (Voima 2/2013) Ylioppilaslehden vuosisata -teoksestani oli saanut innoituksensa Ylioppilaslehden entisen päätoimittajan Elina Grundströmin lehden satavuotisjuhlien puheesta, jossa hän arvosteli sitä, kuinka lehden historiaa on kirjoitettu vain miesten ehdoilla. Totesin Grundströmille juhlissa, että hänen puheensa oli perusteltu.

Vähäinen naistoimittajien haastatteleminen johtui siitä, että 80-luvun alun toimituksiin ulottuneet haastattelut oli jo tehty ennen kuin tulin mukaan projektiin. Päädyin siihen, etten tee juuri lisähaastatteluja.

Lähestyin lehden vaiheita asioiden ja ilmiöiden ehdolla, en henkilölähtöisesti. Lehden yksittäisiä toimittajia on nostettu esiin vain, jos he edustavat ilmiötä, ideologiaa tai aatesuuntaa. Naisten asema yliopistossa ja yhteiskunnassa on yksi kirjani läpi menevistä teemoista.

Kirjan tietolaatikoissa on nostettu erityisesti seitsemän toimitukseen kuulunutta henkilöä, joista kolme on naisia: Annikki Toikka-Karvonen, Ritva-Liisa Sumu ja Taina Bertell.

Totuus toki on, että aikamoinen ”testosteronifoorumi” Ylioppilaslehti on historiansa aikana ollut, vaikka jo vuonna 1915 toimituksessa oli nainen, Elsa Soini. Kuitenkin lehden 2000-luvun päätoimittajat ovat melkein kaikki olleet naisia. Kertoisiko tämä ”mitä ylioppilaat tänään, sitä kansa huomenna” -ajattelun mukaisesti siitä, mihin suomalainen journalismi olisi tulevaisuudessa menossa?

Toivottavasti. Kuten tiedetään, naisten on edelleen hankala päästä johtaviin asemiin mediateollisuuden hyvä veli -verkostoissa. Tästä toivoisi keskustelua.

Jukka Kortti

  • 25.3.2013