Lukijaposti

Lukuaika: 3 minuuttia

Lukijaposti

Lukijoilla on taas asiaa Voimasta.

Ei ”Vihreää kirjaa” suomeksi

VOIMASSA 9/05 julkaistu kirjoitus Gaddafin Libyasta oli mielenkiintoinen. Kirjoittajalle jäi hieman epäselväksi, mitä on ”Vihreässä kirjassa” esitelty suora demokratia ja miten se toimii Libyassa, joka määritellään lännessä usein ihmisoikeuksia rikkovaksi diktatuuriksi.

Ei se toimikaan Libyassa. ”Vihreässä kirjassa” luonnehdittu suora demokratia on ideana hyvin solidaarinen ja oikeudenmukainen, mutta se ei toimi kapitalistisessa maailmassa, vaan ainoastaan maailmassa, jossa kaikissa maissa olisi vallalla suoraan demokratiaan sopiva järjestelmä. Tällä järjestelmällä Gaddafi tarkoittaa sosialismia.

Ali Abdalla

_______________

Mikä on rauhan hinta?

ILMAISJAKELULEHTIEN VIIDAKOSSA olen vasta viime aikoina tajunnut, että lehtenne poikkeaa edukseen kaiken sen jätepaperivyöryn keskellä, jota röyhtäilevä yhteiskuntamme syytää päällemme päivästä päivään. Mainiota, tällaista tarvitaan. Tuotti suurta tyydytystä lukea esimerkiksi juttunne Hesari- WSOY:n ylivallasta (Voima 8/05). Vanhana lehtikirjoittajana olisi monta kertaa tehnyt mieli kritisoida Hesarin ylimielistä vallankäyttöä, mutta kun ei ole kilpailevaa foorumia…

Nuorena opiskelijaradikaalina kuuluin aikoinaan Oulun Rauhanpuolustajien hallitukseen, kunnes hallitus sortui puolustelemaan Neuvostoliiton Tsekkoslovakian valtausta.

Nyt on uudet ajat, ja rauhan puolustajia edelleen tarvitaan. Eilen rikkoutui Metro-lehden mukaan kahdentuhannen Irakin sodassa kuolleen yhdysvaltalaissotilaan raja. Pitääkö USA:n nuoria kuolla yhtä suuri määrä kuin Vietnamissa ennen kuin sota loppuu?

Tapani Koivula

arkkitehti, kirjailija, ufotutkija

_______________

Kiitos Nepaljutusta!

KIITOS ANIL BHATTARAIN kirjoituksesta (Voima 9/05). Olisi oikein hyvä, jos Voima seuraisi Nepalin tilannetta tarkasti ja pyytäisi ehkä uudenkin arvion tilanteesta. Maassa nimittäin tapahtuu nyt paljon. Intiassa 17.11. kokoontuneet seitsemän nepalilaista puoluetta ja Nepalin marxilais-leniniläis-maolainen liike ovat uutisten mukaan pystyneet sopimaan aika mielenkiintoisen ja rauhanomaisen tien kuninkaan vallan nujertamiseksi. Maolaiset ovat uutisten mukaan kannattaneet aseistariisuntaa YK:n valvonnassa, hyväksyvät nyt monipuoluejärjestelmän ja niin edelleen.

Olin Katmandussa lokakuussa parin viikon ajan. Liikehdintää oli, Dasainjuhlasta huolimatta. Voimakkaita mielenosoituksia muun muassa sananvapauden puolesta järjestettiin.

Sami Määttä

_______________

Voiman kuuluu herätellä

RAIMO KIVIOJA (VOIMA 9/05) kuuluu lävistyksiä haukkuvan kirjoituksensa perusteella ihmisryhmään, joka on täysin vakuuttunut siitä, että heidän esteettiset mieltymyksensä ovat universaaleja totuuksia. He eivät kunnioita ihmisen kykyä saada esteettistä nautintoa asioista, joita he itse pitävät vastenmielisinä, tai ymmärrä sitä, miten paljon käsitykset ”kauneudesta” ovat historian aikana vaihdelleet.

mainos

Loppujen lopuksi se olen nimittäin ainoastaan minä, joka päättää, olenko tyytyväinen siihen, mitä peilistä näen, ei Raimo Kivioja.

Lopuksi kaikille teille, jotka vaaditte Voimaa muuttamaan linjaansa: Voima on suosittu juuri sellaisten artikkelien takia mitä esimerkiksi Kivioja suomii, ei niistä huolimatta. Jos lehden linja muuttuisi, me uskolliset lukijat lopettaisimme lukemisen. Voima, joka ei herätä kiivaita reaktioita puolesta ja vastaan, ei ole minun Voimani.

Seija Lappalainen

valtiotieteiden ylioppilas

_______________

Demagogin positiointi

KIMMO JYLHÄMÖN omalaatuinen ”kriittinen” juttu think tank -julkaisusta (Voima 9/05) pervertoi viestinsä lankeamalla hassuun besserwisserdemagogiaan, joka kavaltaa kirjoittajan oman vieraantumisen. Jylhämö ilmeisesti positioi itsensä yhteiskunnallisena ajattelijana hyvin korkealle ja jotenkin toisaalle.

Jylhämö odottaa, että ajatuskulkujen tulisi aina johtaa kaavamaisesti joko ”oikeistolaisiin” tai ”vasemmistolaisiin” johtopäätöksiin. Jylhämön sitoutuminen 70-lukulaiseen poliittiseen doktriiniin on varmasti nykyaikaan reflektoituna lystikästä ja imponoivaa, mutta tällainen provosoituminen eettisesti korkeatasoisesta hankkeesta maistuu silti lapsen puheelta.

Jylhämön mielestä kohderyhmältä voi jo odottaa kehittynyttä eetosta, joka on harmillisen elitistinen mielikuva. Rasismi ja primitiivinen fasismi ovat vielä totta ja niitä kirja yrittää syleillä kuoliaaksi. Minusta tämä on kepulaisilta ihan myönteinen ja arvostettava projekti. Kepussa kuitenkin kukkii aika raju fundamentaali kansallismielisyys ja suvaitsemattomuus yhdistettynä uskonnollisten liikkeiden aggressiiviseen ahdasmielisyyteen. Kaikki ponnistukset tuollaisia ilmiöitä vastaan ansaitsevat myönteisempää suhtautumista.

Seppo Närhi

_______________

Pikkuisen mietityttää

NYT ON JÄÄNYT vähän mietityttämään, mitkä ovat ne ihan aikuisten oikeat syyt vastustaa Natoa, uutta kriisinhallintalakia ja humanitäärisiä rauhanturvatehtäviä? Olen kanssanne ehdottoman samaa mieltä siitä, että sodat eivät lopu sotimalla, mutta harhaluuloa ja väärää logiikkaa on vetää tästä johtopäätös, että väkivalta loppuisi yksipuolisilla julistuksilla.

Nykyisenä opiskelijana ja ex-rauhanturvaajana väittäisin, että silkkaan ymmärtämiseen, sovitteluun ja loputtomiin neuvotteluihin perustuvaan konfliktinratkaisuun on helppo ja miellyttävä uskoa, kun ympärillä tuoksuu café latte eikä vasta-avattu joukkohauta.

Kokemuksesta voisin myös sanoa, että on mukavampaa marssia kylttejä kuin kivääriä kantaen, mutta kyltit ja iskulauseet eivät valitettavasti pysäyttäneet teurastusta Bosniassa. Parjatun Naton ja Yhdysvaltojen ”tuhoisat sotakoneet” sen sitten viimein tekivät.

Lopuksi kysyisin Voiman toimitukselta ja kriisinhallinnan vastustajilta: mikä mielestänne tekee suomalaisen vapaaehtoisen, riskit allekirjoittaessaan tiedostaneen sotilaan hengestä hänen bangladeshilaisen virkaveljensä henkeä arvokkaamman? Sitähän sotilaallisesta kriisinhallinnasta kieltäytyminen viime kädessä tarkoittaisi. Tulilinjalle haetaan jo nyt sotilaita pääasiassa niistä maista joiden kärsimät tappiot eivät näy Hesarin sivuilla.

Meillä länsimaisesta vauraudesta nauttivilla on mielestäni moraalinen velvollisuus auttaa maailman heikompia. Onko aivan mahdotonta ajatella, että joskus auttaminen vaatisi reilun kahvin ostamista suurempia uhrauksia, vai onko se kaikki vain omahyväistä sanahelinää?

Nimimerkki Matias

_______________

Voima

mainos
  • 9.9.2009