Voiman lukijoita mietityttää John Zerzan ja Olli Tammilehto, vegaanius ja Kosovo.
Kunnolliselle ihmiselle
Kylläpä teki pahaa nimimerkin Kunnollinen Ihminen (Voima 06/2007) mielipidekirjoitus ”Vegaanius lähtee hakkaamalla”. Olen vegaani, koska vastustan eläinten sortoa ja tappamista. Muuten katson olevani aivan tavallinen työssäkäyvä ihminen. Vegaanius on lähinnä ruokavaliokysymys: en syö eläinperäisiä tuotteita. Vältän myös eläinperäisiä ainesosia kaikessa muussa, missä voin.
Tuntuu julmalta, että ihminen määritellään rikolliseksi veganismin vuoksi. Väittäisin, että suurin osa vegaaneista on ns. normaaleja ihmisiä, jotka eivät harrasta laitonta toimintaa, vaan vastustavat eläinten riistoa omilla kulutustottumuksillaan. Väitän myös, että suurin osa vankiloiden asukkaista on ns. sekasyöjiä (eli Kunnollisen Ihmisen mukaan normaaleja ihmisiä). Näin ollen vegaaneja tai vegaanivankeja sekasyöjiksi pakottamalla ei poisteta rikollisuutta.
Muistuttaisin Kunnollista Ihmistä siitä, että lapsen pahoinpitely ja pahoinpitely muutenkin on rikollista toimintaa. Jos Kunnollinen Ihminen on harrastanut veganismin kitkemistä nyrkkien voimalla, hän voi kunnollisena ihmisenä mennä oitis ilmoittautumaan poliisille. Kunnolliset ihmiset uskaltavat myös kirjoittaa mielipiteensä omalla nimellään.
Outi Markkanen, vegaani
______________
Kiitoksia
Luin pääkirjoituksen uunituoreesta Voimasta 06/07. Kiitän erittäin hienosta lukukokemuksesta!
Katja Ihamäki
______________
Hyvä päätoimittaja
Voiman pitkäaikaisena lukijana olen ollut hieman tyytymätön lehden linjan vähittäiseen muutokseen. Alkujaan innokkaasta, räväkästä ja radikaalistakin julkaisusta on kehittynyt välillä raivostuttavankin mitäänsanomaton peruspehmeiden arvojen yleinen vasemmistojulkaisu.
Uusin numero oli kuitenkin niin virkistävä poikkeus tähän trendiin, että minun oli erikseen kirjoitettava ja kiitettävä siitä: esimerkiksi kerrassaan erinomainen Zerzan-haastattelu, Martin Balluchin haastattelu ja juttu kieltolakia vastustavista huumepoliiseista lämmittivät mieltä. Koettakaahan tilaisuuden tullen tehdä laajempaa juttua myös esimerkiksi amerikkalaisesta CrimethInc -anarkistikollektiivista, se sopisi hyvin näiden jatkoksi. Ja Olli Tammilehtoa myös lisää, muodossa kuin muodossa.
Anarkistiset ja suoraan toimintaan liittyvät aiheet sekä pääkirjoituksesi suora kapitalismikritiikki saavat minut kysymään, mietittekö toimituksessa tietoisesti koostavanne tavallista särmikkäämmän numeron vai korjasiko sattuma vain satoaan. Kun kirjoitat ”Me olemme Voimassakin uskoneet, että kapitalismia voi ohjata omalla toiminnalla markkinoita muokaten parempaan suuntaan”, tarkoitatko, ettette enää usko näin – että kulutusvalintoja käsittelevien juttujen rinnalle on jatkossa tulossa enemmän rohkeammin vallitsevia käsityksiä kyseenalaistavia tekstejä? Itse en olisi ainakaan tästä lainkaan pahoillani.
Kalle Lintunen, opiskelija, Turku
Voima vastaa: Kaikkia ei voi miellyttää kaikilla jutuilla eikä samoja juttuja ole järkeä kierrättää vuodesta toiseen.
Kyllä Voimaa tehdään aika tietoisesti, mutta sattumalla – jota myös maailmaksi voi nimittää – on toki vaikutusta. Avustajien merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Lehtenä Voima – koska siinä on maksettuja mainoksia – yrittää muokata myös kulutus- ja markkinointimekanismeja. Mielestämme se on edelleen tehokas strategia. Mutta mihin se riittää vai riittäkö mihinkään? Tämä kysymys riivaa meitä journalisteina ja kansalaisina.
Rohkeita ja kyseenalaistavia juttutarjouksia ja -ideoita otamme mielellämme vastaan.
______________
Pettymys ja ärtymys
Voimassa 06/2007 oli Olli Tammilehdon kirjoittama juttu anarkoprimitivismistä, jota lähdinkin lukemaan mielenkiinnolla. Aihe lupasi paljon, mutta lopputuloksena olikin vain pettymys ja ärtymys.
Artikkelissa toimittajan ja haastateltavan keskustelu latistui nopeasti kahden samanhenkisen intellektuelin välikseksi tajunnanvirraksi ja myötäilyksi, jossa tärkeimpään rooliin nousi keskustelijoiden oman lukeneisuuden esittely. Anarkismin ja primitiivisyyden perusolettamuksia ja niiden oikeutusta ei käsitelty saati kritisoitu mitenkään. Aihetta ja esille nousevia teemoja ei analysoitu syvällisemmin suuntaan eikä toiseen vaan ne esitettiin pinnallisesti ja yksipuolisesti, toisin sanoen journalistinen ote uupui täysin. Vaikka toimittaja olisi samoilla linjoilla haastateltavan kanssa niin silti tietty objektiivinen etäisyys ja itsekritiikki on säilytettävä niin haastateltavan henkilön kuin myös käsiteltävän aiheen suhteen.
Jutussa olisi ollut potentiaalia niin paljon enempään. Odotin teiltä parempaa. Kritiikkini kohdistuu tässä jutun kirjoittajan lisäksi myös lehden vastaavaan toimitukseen. Julkaiskoot Olli Tammilehto tällaiset jutut jatkossa omaelämäkerrassaan, ei lehtiartikkelissa.
Tomi Keskinen
______________
Jakelua Kirkkonummelle
Arvoisa Voiman toimitus! Vihdoin tutustuin sattumalta loistavaan lehteenne, mutta jakelupaikkoja selatessani huomasin, että lehteä ei jaeta missään Kirkkonummella! Eli vieno toivomus, Voima-lehti jakeluun tännekin!
Sami Heikkilä
______________
Mitä pitäisi tehdä
Miksi juttujen yhteydessä ei ole tietoa siitä mitä lukija voisi tehdä juuri tämän asian hyväksi? Tehkää juttu, miten alkaa aktiivisesti vaikuttamaan asioihin pelkän lukemisen sijaan: esimerkiksi tyttöjen ympärileikkaukset, lapsityö, pakolaiset Suomessa. Mitkä ovat ylipäätään vaikutusmahdollisuudet ja keinot, ellei pysty lähtemään paikanpäälle avustusjärjestöön töihin? Mistä tätä tietoa saa?
Onko esimerkiksi olemassa nettiadresseja, kampanjoita käynnissä mitkä eivät jostain syystä näy meillä?
Piritta Suominen
______________
Hyvä lehti!
Luen sitä aina kun se on kädessäni.
Oli kyllä ihan asiaakin, nimittäin oisko mahdollista jostain saada rahaa tai uhkailua vastaan teidän antimainoksia? Ovat sen verta hyviä, että johonkin olen ne hukannut.
Kare Salo
______________
Kosovo ja Shqiperia
YK:n erikoislähettilään presidentti Ahtisaaren ratkaisuehdotuksessa sanotaan muun muassa, että Kosovolla ei ole aluevaatimuksia, eikä se halua liittoa minkään valtion kanssa. Tämä puoli on medioiden uutisoinnissa jäänyt kokonaan huomioon ottamatta. Kuvateksteissä Kosovosta saatetaan mainita, että taustalla liehuu Albanian lippu. Sekä Albanialla että Kosovolla on vuosisatojen ajan ollut sama lippu. Albaniassa Hoxhan aikana lisättynä Työnpuolueeseen viittaava keltainen tähti.
YK:n turvallisuusneuvoston ratkaisun nyt siirtyessä on Kosovon pääministeri Agim Ceku ehdottanut, että Kosovo itse julistautuu itsenäiseksi 28.11.07. Päivämäärä on Albanian kansallispäivä.
Suomi–Albania seuran Albania-tiedotteen 3/81 Kosovoa käsittelevä aineisto aiheutti tuolloisen Jugoslavian virallisen vastalauseen Suomen ulkoministeriölle. Vastineessaan seura sanoi ”Jugoslavian viranomaisten hysteerisen suhtautumisen syynä on Belgradin pelko, että Kosovon esimerkki hajoittaisi koko liittovaltion. Onhan Jugoslaviassa monia kansallisia vähemmistöjä, joiden mielessä elää vieläkin laajempi itsemääräämisoikeus”.
Albania-tiedoteessa 2/93 kirjoitettiin: Albania teki 1960-luvun alussa ensimmäisenä Euroopassa silloisista valtaliittoutumista riippumattomana eron Neuvostoliiton ja sen hallitseman Itä-Euroopan kommunistisen hallinnon kanssa. Kosovo on entisen Jugoslavian alueista etnisesti Sloveniaakin yhtenäisempi. Albaniassa, Kosovossa, Makedoniassa ja Montenegrossa asuvien albaanien kansallisvaltion muodostaminen tuntuisi periaatteessa helpolta.
”Olisihan tämä luonnollinen ja järkevä ratkaisu. Tunnustamme kuitenkin realiteetit ja siksi emme toistaiseksi keskustelekaan yhtenäisestä Albaniasta”, sanoi Kosovan albaanien ”presidentikseen” nimittämä, viime vuonna edesmennyt Ibrahim Rugova vuonna 1992. Etykin tuolloinen pääsihteeri Wilhelm Höynck lausui ”Ratkaisun on perustuttava kaikkien osapuolten hyväksyntään, eikä sotilaallisesti vahvemman saneluun”.
Hesarin Olli Kivinen kirjoitti 29.11.92: “Bosnia-Hertsegovina on jo lähes tuhoutunut sodan kurimuksessa. Katseet ovat nyt kiinnittymässä seuraaviin mahdollisiin sotanäyttämöihin, Kosovoon ja Makedoniaan… Kosovossa ulkomaailmalla oli mahdollisuus nähdä 1980-luvun puolivälissä mihin serbijohtajien lietsoma kiihkokansallisuus johtaa.”
Silmien sulkeminen aiheutti tunnetut seuraukset, joita nyt yritetään korjata. Uskonpa, että Rugovan mainitsema luonnollinen ja järkevä ratkaisu tulee toteutumaan. Illyrialla on perinteensä Aleksanteri Suuresta Skanderbegiin, äiti Teresaan ja Hoxhaan. ”Elämä on taistelua. Juuri se tekee siitä mielenkiintoisen ja elämisen arvoisen” (Enver Hoxha).
Ari Kukkonen, Katajanokka, Suomi–Albania seura
______________
Voima
