Liito-orava

Lukuaika: < 1 minuutti

Liito-orava

Jopa 20–40 metrin liitoja tekevä yökyöpeli on puhdas vegetaristi.

PIKKURUINEN, noin 150 gramman painoinen liito-orava asustelee Kuusamon korkeudelle asti Suomen metsissä. Jopa 20–40 metrin liitoja tekevä yökyöpeli on puhdas vegetaristi ja syö muun muassa koivun, lepän ja haavan lehtiä, silmuja sekä siemeniä.

Liito-orava on kotimetsänsä suhteen aika nirso. Siellä täytyy olla suuria kuusia ja runsaasti kookkaampaa lehtipuustoa sekä koloja pesäpaikaksi. Yleensä lajin kotometsät ovat melko luonnontilaisia, ja useimmiten samoilla paikoilla elää myös muuta monimuotoista metsien eläin-kasvilajistoa.

Euroopan unioni on patistanut Suomen suojelemaan liitureiden elinalueita. Käytännössä esimerkiksi Uudellamaalla ympäristökeskus on kuitenkin rajannut liito-oravien elinalueiksi pieniä, usein alle yhden hehtaarin laikkuja. On todennäköistä, että muutaman vuoden kuluttua siipioravat ovat näiltä paikoilta kaikonneet. Paikallisen kannan elinvoimaisena pitäminen vaatisi vähintään kymmenen kertaa suurempia rauhoitusalueita.

Liito-oravasta on tullut myös poliittinen syntipukki, jonka katsotaan estävän metsien hakkuita, rakennuskaavoja ja tiehankkeita. Suojelun arvellaan aiheuttavan miljoonien eurojen tappioita. Useimmiten hankkeet ovat kuitenkin käytännössä edenneet pienillä viilauksilla.

Elintapojensa takia liito-oravakantaa ei ole helppo laskea. Suomessa on arvioitu elävän 20 000–50 000 yksilöä. Lähiaikoina valmistuvan tarkemman selvityksen myötä vaatimukset liito-oravien poistamisesta EU:n tiukasti suojeltujen lajien listalta voimistunevat jälleen. Tässä sivuutetaan olennainen: liito-oravan suojelu ei ole erilliskysymys, vaan liittyy laajemminkin vanhojen lehtipuuvaltaisten sekametsien uhattuna olevien luontoympäristöjen ja lajien vaalimiseen.

Riku Cajander

  • 9.9.2009