Voimakalenteri: Japanissa on syöty lihaa vasta noin 130 vuotta. Nykyään ei muuta syödäkään.
Japanissa on syöty lihaa vasta noin 130 vuotta. Nykyään ei muuta syödäkään. Siltä toisinaan tuntuu, kun kasvissyöjänä samoaa katuja ristiin rastiin vatsa kurnien. Veganismi ja vegetarianismi ovat varsin tuntemattomia käsitteitä moderneille japanilaisille. Vegeilyä pidetään ulkomaalaisten hömpötyksenä, ja toisaalta vahva harmonian tarve sammuttaa helposti yksilöiden vegetaariset vastaiskut.
Japanin kasvisruokahankaluudet tuntuvat kovin ristiriitaisilta maan historian huomioiden. Erityisesti Edo-ajalla (1603–1867) nelijalkaisten popsiminen oli tiukasti kiellettyä buddhalaisuuden vaatimuksista johtuen. Meiji-kaudella 1800-luvun loppupuolella linja keveni ja kielto purettiin hallitsijoiden tahtoessa imeä vaikutteita lännestä. Tällöin tahdottiin myös vaimentaa buddhalaisuuden voimaa.
Vielä vuonna 1980 perusjapanilainen ahmi vain viitisen kiloa lihaa vuodessa, vuonna 1998 jo 40 kiloa. Vertailun vuoksi: länsimaissa lihaa niellään vielä noin tuplat, jopa triplat, lisää. Toisen maailmansodan jälkeen alkanut talousbuumi ja Pohjois-Amerikan ihannointi ovat saaneet japanilaiset innostumaan ennen vain luksuksena pidetystä lihasta. Muuttunut ruokavalio näkyy paitsi yhä pitemmiksi kasvavissa nuorissa aikuisissa, myös sairaanhoitokuluissa.
Teollisella karjankasvatuksella on vasta noin 40 vuoden historia, ja lihaa tuodaan yhä paljon muualta, USA:sta ja Australiasta. Myös koiranlihaa saa Japanin korealaisista kaupunginosista. Kiinasta hankittua koiraa kuskataan Japaniin noin 30 tonnia vuodessa.
Jos kasvissyönnissä ei enää nojata perinteisiin, valaansyönnissä nojataan. Valaita on pyydetty vuosikymmeniä ja -satoja, miksei siis nykyään, kysyvät vanhat valasparrat. Valasta saa yhä ostettua helposti, mutta valaanpyyntiä ympäristöjärjestöt ovat innokkaasti hankaloittaneet erilaisin protestein. Japanin on sallittu pyytää valasta vain tutkimustarkoituksiin – mutta näiden ”tutkimusten” jälkeen valaanliha päätyy kaupan hyllylle. Australia, USA ja Uusi-Seelanti ovat olleet näkyvimpiä protestoijia.
Eniten japanilaista mielenlaatua – myös valaanpyynnissä – rassaakin ulkopuolisten, muukalaisten, sekaantuminen asiaan. Tämä kansallismielisyys on yksi syy siihen, miksi pyytäjät pysyvät intohimoisina harrastamansa lajin parissa. Nuorille silti maistuu paremmin punainen liha, joten kenties valaanpyynti päättyy joskus itsestään, luonnollisista syistä.
1993 perustettu Japanese Vegetarian Society yrittää taistella kasvisruokavalion puolesta. Tuntuu kuitenkin siltä, että tunnustaakseen kasvissyönnin Japani tarvitsisi kollektiivisen terveys- ja ympäristönsuojelubuumin, jonka keulakuvana kekkuloisi jokin kuuluisa, vegevalioon hurahtanut, hoikka tähtönen. Jotain kai kertoo sekin, että Japanese Vegetarian Societyn englanninkielisillä sivuilla viimeinen päivitys on vuodelta 2006.
Lue koko matkaraportti Fifin Kirjeenvaihtajat-blogista.
Siru Valleala
