Levyt

Lukuaika: 2 minuuttia

Levyt

Arvostelussa Maritta Kuulaa, Fatima Spar und die Freedom Friesia ja Kronos Quartet and Asha Bhoslea.

Raskaan sarjan Kuula. Naisartistien erottaminen muista muusikoista korostamalla sukupuolta on ärsyttävää. Pop-rock-bändi Indicasta muistetaan aina mainita, että ’tytöt tekevät itse kappaleensa’. Että ajatella t-y-t-ö-t-kin osaavat tehdä musiikkia.

Mutta epälaulajaksikin määritelty Maritta Kuula todella osaa. Uransa laulajana hän aloitti 1980-luvun alun Oulussa 500 kg lihaa -yhtyeessä, jossa hän tulkitsi Kauko Röyhkän kanssa Uuno Kailaan ynnä muiden muiden kansallisrunoilijoiden lyriikoita, toisten ihastukseksi ja toisten ärsytykseksi.

Levyltä löytyy Kuulan uran parhaita ja muutama uutuuskin 20-vuotistaitelijajuhlan kunniaksi. Kuulan hauska, tyttömäinen laulutapa on uusissa kappaleissa syvempi kuin uran alussa. Kuitenkaan viehkeäksi suomimusan pikkutytöksi Kuulasta ei ole, hän kuuluu raskaaseen sarjaan. (HH)

Maritta Kuula: Koko kirjo. Lilith 2006. Viisi tähteä.

_______________

Kehitys edistyy. On erityisen mainiota, että musiikki kehittyy, muuttuu pikkuhiljaa, välillä ryskyy, lajityypit venyvät ja paukkuvat minkä jaksavat.

Tosin vanhana James Brownin ystävänä hermostun välillä r ’n b -termistä. Sen alle tuntuu nykyään päätyvän kaikki Mariah Carreyn kiljunasta R. Kellyn yninään.

Välillä taas kehitys kurvaa juuri oikeaan suuntaan. Kuunnelkaapa ihmiset uutta dubia. Vaikkapa Po’Landin uutukainen putoaa dub-laariin, vaikka se on kovin kaukana vanhasta King Tubbyn tuotannosta.

Elektroniikka on tuonut loisteliaan lisän alun jamaikalaisille meiningeille ja vaikka perustat ovat samoja, on skaala kasvanut. Leppuutus saattaa hidastua totaaliseen jumitukseen tai virota menevään tömistelyyn. Onko tämä enää dubia? Ei kiinnosta, mutta eläköön kehitys. (JT)

Po’Land: Realities Once Possible. Katusea, 2006. Viisi tähteä.

_______________

Vastaus kysymykseen. Ja mitäs se etnisyys onkaan? Aina välillä on kiva muistella niitä elämäntapaintiaaneja, jotka yrittivät sinnitellä pohjoisessa omillaan. Ja välillä hymyilyttää tasan suomalaisten tyyppien esiintyminen joku inkkarihattu päässä, paljain jaloin. Etnisyyden nimissä. Ja silti innostun joka vuosi Faces etnofestivaalista.

Tänä vuonna festareiden loistavin ylläri ilmestyi lavalle Fatima Spar und die Freedon Friesin muodossa. Nyt hieman vanhentunut nimi löytyi yhdysvaltain kongressilta, jossa tarjoiltiin taannoin vapauden- eikä ranskanperunoita.

Hillitöntä balkan-kletzmer-30’s-torvi-haitari-balalaikka-kaahausta tarjonnut itävaltalaisyhtye todisti, että hyvääkin voi parantaa. Keikan jälkimainingeissa kuulosteltu levy paljastui hienoksi, mutta lavalla bändi vasta loisti. (JT)

Fatima Spar und die Freedom Fries: Zirzop. Geco, 2005. Neljä tähteä.

_______________

Oikealla paikalla. Kuinka on mahdollista, että vuoden parhaalla festivaalilla tunnelmat eivät nousseet korkeuksiin? Elokuinen Flow-festari Helsingissä ylitti edellisen vuoden tapaan odotukset, tarjoili yllätyksiä, ja silti ahdisti.

Flow:ta ei järjestetty viimevuotiseen tapaan VR:n Makasiineilla, koska ne ovat maan tasalla, vaan Kalliossa ja Valkoisessa salissa. Se riipi ja festivaali menetti osan kerroksellisuudestaan, en pystynytkään kömpimään suoraan jazz-fiilistelystä Detroit-teknoon vaan jouduin siirtymään välillä halki kaupungin.

Nythetki ja menneisyys kohtasivat, kun The Five Corners Quintet esitti On the Spot -kokoelman juitsuja 60-luvun skandinaavijazzin aarrearkusta. Olitpa paikalla tai et, tämä äänite kannattaa poistaa, levyllä kyseiset kappaleet ihan alkuperäisessä kuosissa. Pohjoismaisen jazzin kultainen nouruus. (JT)

mainos

On the Spot. Ricky-Tick Records, 2006. Viisi tähteä.

_______________

Bollywoodin helmiä. Kun maailman paras jousikvartetti, amerikkalainen Kronos Quartet ja maailman eniten levytetty laulajatar, intialainen Bollywood-superstar Asha Bhosle lyövät hynttyyt yhteen, on tuloksena vuoden kulttuuriteko.

You’ve Stolen My Heart koostuu laulajattaren edesmenneen miehen, Rahul Dev Burmanin säveltämistä Bollywoodin klassikoista, jotka laulajatar jo vuosikymmeniä sitten ensimmäisen kerran lauloi elokuvien soundtrackeiksi.

Burman kirjoitti musiikin yli 300 elokuvaan. 1948 debytoinut Bhosle on levyttänyt arviolta 20 000 laulua. Kronos Quartetin käsittelyssä laulut saavat lähes kuninkaallisen raamituksen. Jousellisten luovuus on ylimmillään ja uskomaton on myös Bollywoodin playback-laulajattaren virtuoosimainen äänenkäyttö 72 vuoden iässä. (MKJ)

Kronos Quartet and Asha Bhosle: You’ve Stolen My Heart. Songs from R.D. Burman’s Bollywood. Nonesuch 2005. Viisi tähteä.

_______________

Hannele Huhtala, Maria-Kaisa Jurva, Jari Tamminen

  • 9.9.2009