Helsingin Töölön kisahallin eli ”Kisiksen” säilytyssuojassa on aamupäivällä hiljaista. Muutama asiakas uinuu keltaisilla muovipatjoilla, ja päivystävä poliisi tarkkailee valvontakameran kuvasta, mitä kopeissa tapahtuu.
Helsingin Töölön kisahallin eli ”Kisiksen” säilytyssuojassa on aamupäivällä hiljaista. Muutama asiakas uinuu keltaisilla muovipatjoilla, ja päivystävä poliisi tarkkailee valvontakameran kuvasta, mitä kopeissa tapahtuu. Pihaan ajaa maija. Naispoliisi hyppää ulos apukuskin paikalta muovihanskat käsissään ja menee avaamaan takaluukkua. Sieltä vedetään ulos humalainen keski-ikäinen mies ja talutetaan sisälle.
Aulassa miehen muovikassi jätetään lukolliseen lokerikkoon, taskut tarkastetaan ja ylimääräiset tavarat otetaan pois. Sitten kaksi poliisia raahaa hädin tuskin jaloillaan pysyvän miehen koppiin. Ovi laitetaan lukkoon.
Suojavaatteisiin ja kumisaappaisiin sonnustautunut siivooja pesee letkulla muovipatjoja ja sementtilattioita, yöllisten asiakkaiden jäljiltä.
Kisiksen esimies Hannu Torro muistelee putkatyön historiaa. Päihtymys, joka putkan poliiseja eniten työllistää, oli kriminalisoitu vuoteen 1968 asti. Sen jälkeen oli tarkoitus siirtää päihtyneiden hoito kunnille. Siinä ei onnistuttu, ja poliisi on hyväntahtoisesti joutunut jatkamaan juopuneiden talteenottamista.
”Päihtyneiden hyysääminen on epäkiitollista työtä, sitä ei vapaaehtoisesti kukaan halua ottaa kontolleen”, Torro toteaa.
Kisiksen putkassa ”säilytetään” noin 40–50 ihmistä päivässä. Sesonkiaikaa on erityisesti talvi. Hannu Torro kertoo, kuinka 90-luvun loppupuolella kova talvi sai ihmiset ”ryskimään ovista sisään”.
Harvoin käy niin, että putkaan tullaan vaikka väkisin. Talvi oli kuitenkin erityisen kylmä, ja asunnottomuus ja puutteellinen päihdehuolto olivat ajaneet ihmisiä kadulle. Pitkään työssään olleet putkan poliisit muistavat sen 70-luvulla ennätyksen tehneen henkilön, jolle käyntejä kertyi yhden vuoden aikana noin 500.
Putkassa säilytetään ihmisiä yleensä 8–12 tuntia kerrallaan. Joillakin energiaa riittää melskata koko kahdeksan tuntia läpeensä. Vakioasiakkaita säilytetään isossa 4–5 hengen kopissa. Nämä ihmiset poliisi tuntee jo entuudestaan. Väkivaltaisille ja arvaamattomammille kavereille on yhden hengen koppeja.
Hannu Torro kertoo hiljattain putkaan tuodusta parimetrisestä sähköasentajasta, jolla oli poliisin epähuomiosta jäänyt sivuleikkurit taskuun. ”Se pisti polyeteenipatjat palasiksi, kamerapleksin pultit poikki ja koko toosan hajalle. Vahinkojen arvoksi tuli noin kymmenen tuhatta vanhaa markkaa.”
Vailla vakinaista asuntoa ry:n Kohtaamispaikan tiloissa istuu asunnottomia, joille putka on tuttu paikka. Juuso on ”metsän mies” ja viettänyt putkassa useita öitä.
”Yleensä silloin kun on täällä keskustassa käymässä ja teltassa on liian kylmä nukkua. Ja onhan niillä reissuilla tullut otettua vähän taikajuomaakin ja jäätyä matkan varrelle”, kertoo Juuso.
Viime talvena sattui ikäviä. Ryyppykaverin kanssa oltiin oltu huonossa kunnossa. Juuson olivat poliisit korjanneet talteen, mutta kaveri ei ollut osunut partioauton reitille. Juuson selvitellessä päätään putkassa oli kaveri kuollut hankeen.
Putkan arki havainnollistaa yhteiskunnan nurinkurisuutta ja arvomaailmaa. Kisiksen esimies Hannu Torro ei sanojaan säästele. Hän lataa vahvoja argumentteja Helsingin kaupungin poliitikkoja vastaan ja sanoo, että poliittinen ja taloudellinen valta ovat yhdistyneet ajamaan samoja päämääriä. Ensimmäisenä verbaalista satikutia saa kokoomuksen Harry Bogomoloff.
”Siltä mieheltä pitäisi vaatia edes jonkinlaista suhteellisuudentajua ja yhteiskuntamoraalia. Yhteiskunnan kovat arvot ja asenteet näkyvät poliisin työssä etenkin niiden ihmisten kohdalla, joista kukaan ei huolehdi. Mutta tuskin kukaan vähäosaisten asioista piittaa, kun stadionkin pitäisi kattaa”, hän sanoo kipakasti ja vilkaisee työhuoneensa ikkunasta näkyvää Olympiastadionia.
Vaikka putkan normaaliasiakas onkin päihtynyt asunnoton ihminen, vaihteluakin löytyy. Putkaväkeä työllistävät satunnaisesti myös esimerkiksi jalkapallo-ottelut. Alkusyksyn Suomi–Wales-ottelun jälkeen 17 jalkapallohuligaania otettiin sementtiseinien sisälle purkamaan ylimääräistä energiaa. Koppi-hoitoa annetaan tasapuolisesti kaikille.
Maisa Kuikka
