Ryhdy vastarintaekonomistiksi ja ota kansantalouden perusteet haltuun.
Talouspoliittinen eliitti on väittänyt 1980-luvun lopulta alkaen, että hyvinvointivaltio on vanhentunut. Samaan aikaan suomalaisten enemmistön kannatus hyvinvointivaltiolle korkeine veroineen on pysynyt ennallaan tai jopa noussut.
Hyvinvointivaltion alasajon perusteluiksi talouspoliittinen eliitti on esittänyt milloin eläkepommin tai hoitopommin tai veropakolaisuuden tai valtion velan pienentämisen. Julkisen sektorin rahoitusta on kiristetty erityisesti kuntien järjestämien palveluiden valtion tukea supistaen.
Valtiovalta on vetäytynyt tätä kautta vastuustaan ja kunnat ovat saaneet heikoista palveluista syyt niskoilleen. Kuntien rahat kerätään tasaverolla ja valtion veroja progressiivisella tuloverolla. Sekin murentaa hyvinvointivaltiota, sillä tasaverot suosivat rikkaita ja kuntien rahakirstut pysyvät tyhjinä.
Eduskuntavaalit avaavat kansalaisille lyhyen mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon, sillä oleelliset hyvinvointivaltion palveluihin vaikuttavat päätökset tehdään hallitusneuvottelujen ensi hetkinä.
Ensimmäisenä suurena päätöksenä lyödään lukkoon budjettikehykset, jotka sitovat lähes kaikkea valtion rahankäyttöä seuraavat neljä vuotta. Tällä päätöksellä määritellään, paljonko valtio käyttää rahaa koulutukseen, terveyden- ja sairaudenhoitoon, työllisyyteen tai sosiaaliturvaan. Keskeisenä tavoitteena näyttää olleen usean hallituksen ajan näiden palvelujen rahoitusosuuden pienentäminen Suomen BKT:stä ja sen kasvusta.
Osa puolueista on ilmoittanut, että veronkevennysten sijaan tarvitaan verotulojen kohdistamista hyvinvointivaltion ylläpitoon. Enemmistö vaatii verotuksen keventämistä.
Kansalaisilla ja heidän järjestöillään on oikeus ja velvollisuus esittää perusteltuja vaatimuksia siitä, miten hyvinvointivaltion pitää parantaa.
Raamit ovat selvät. Vuotuinen liikkumavara on reilusti yli miljardi euroa eli valinnanvaraa on.
Hyvinvointivaltio rakennettiin sellaiseksi, ettei juuri kenenkään kannattanut hankkia omia lisävakuutuksiaan sosiaaliturvaa varten, niinpä kansalaisten enemmistö onkin ollut niin jyrkästi sen huonontamista vastaan.
Yhteiskunnalliset mielipidevaikuttajat, kuten vapaat toimittajat, tutkijat ja taiteilijat pyritään tunkemaan väkisin ja valtion toimin yksityisvakuutusten piiriin yrittäjiksi. Onko tavoitteena se, että he muuttuvat vähitellen markkinatalousagenteiksi, jos heidän henkilökohtaiset etunsa eivät enää ole samoja kuin muiden?
Jos rikkaat hankkivat omat sairaus- ja eläkevakuutuksensa, he eivät enää kenties halua maksaa isoja veroja. Kykenemmekö pitämään korkeatasoisen koulujärjestelmämme, jos rinnalle rakennetaan eliittikouluja?
Taloudellisen voimasuhteen muutos vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan ja ilmapiiriin. Jatkuvat tulonsiirrot pääomalle tuottavat vastaavaa poliittista ilmapiiriä.
Kuka valitsee minkälaista taidetta Suomessa avustetaan, tuetaanko nuorisourheilua ja urheiluseuroja verovaroin vai siirtyykö se vanhempien maksettavaksi ja keskiluokka maksaa kalliita kuntosaleja, yritysten sponsatessa brändeilleen sopivaa huippu-urheilua?
Onko YLE:llä riittävästi tuloja tuottaa kiinnostavaa ohjelmaa, vai valuvatko kansantulon ylijäämärahat mainostuloina maksullisille kanaville?
Muuttuvatko valtiollisten tutkimuslaitosten tutkimukset maksullisiksi?
Yksityistetäänkö VR?
Miksi koululuokat ovat liian isoja, ja miksi kyläkouluja lopetetaan?
Miksi päiväkotien lapsiryhmät ovat liian isoja ja miksi hoitajia on liian vähän?
Miksi julkinen sairaanhoito pätkii ja varakkaat siirtyvät yksityisen terveydenhuollon piiriin?
Miksi opiskelijoiden, tutkijoiden ja taiteilijoiden julkiset tuet ovat niin pieniä?
Miksi kunnallista ja valtiollista työttömien työllistämistä supistetaan ja lähes ilmaista työttömien työvoimaa tuputetaan yksityissektorille?
Eduskuntavaalit 18.3. kautta maan. Ennakkoäänestys 7.–13.3.
Hyvinvointivaltion vaalijat ry vuosikokous sunnuntaina 25.3.2007 klo 14–16. Työväenliikkeen kirjastossa Paasivuorenkatu 5 B, 2. krs. Jouko Kajanoja pitää vuosikokousalustuksen ”Hyvinvointivaltion hyvä kehä”.
Juttu ja taulukko pdf:nä: Lataa pdf tästä linkistä
Taulukko excel-muodossa: Lataa excel-tiedosto tästä
Ritva Pitkänen, Juha Nurmela, Päivi Uljas & Kimmo Jylhämö. Lukuaineisto: Kansantalouden tilinpito, Olli Savela & Ritva Pitkänen
