Tutkija Florencia Quesada arvostelee Latinalaisen Amerikan vapaakauppasopimuksia ja ruotii Costa Rican politiikkaa.

Samalla kun Suomessa ja muualla EU:ssa kilvan vapautetaan markkinoita ulkomaisten sijoitusten toivossa, Latinalainen Amerikka yrittää hampaat irvessä päästä eroon vapaakauppasopimuksistaan.

Venezuela, Ecuador, Bolivia, Brasilia ja hännän huippuna Chile ovat hylänneet harvojen etuja ajavan kauppapolitiikan ja valinneet johtajat, jotka ainakin lupaavat jakaa maan tuoton omille kansalaisille.

Jotkin valtiot ovat onnistuneet pysyttelemään erossa sopimuksista. Costa Rica ainoana Keski-Amerikan maana ei ole liittynyt CAFTA:an, alueen vapaakauppasopimukseen.

”Nykyinen poliittinen kehitys Latinalaisessa Amerikassa on suoraa seurausta vuosikymmenten hyväksikäytöstä”, selittää costaricalainen Florencia Quesada, historioitsija ja Renvall-instituutin tutkija. ”Esimerkiksi Meksikoon – kiitos vapaakauppa-sopimusten – tuodaan maissia, alueen viljellyintä kasvia! Maissivalmisteiden hinnat ovat sopimukseen liittymisen jälkeen nousseet jopa 300 prosenttia.”

Helmikuisessa Costa Rican presidentinvaalissa voiton vei sosiaalidemokraattisen PLN-puolueen Óscar Arias, Nobelin rauhanpalkinnon pokkaamisen vuoksi mediassa hehkutettu kandidaatti.

Quesada on kuitenkin eri mieltä. Hänen mukaansa Arias ajaa voimakkaasti Costa Rican liittymistä CAFTA:an.

”Ero Óscar Ariasin ja hänen kilpailijansa, Ottón Solísin, välillä oli lopullisissa tuloksissa vain 1,1 prosenttia. Tämä on merkittävää, koska Arias oli ennakkosuosikki ja kaikki mielipidemittaukset povasivat hänen ylivoimaista voittoaan. Tosin tähän voivat vaikuttaa Ariasin omistussuhteet moneen eri mediaan. Joka tapauksessa hän oli niin varma voitostaan, että aloitti juhlistamisen kaksi tuntia ennen tulosten julkaisemista.”

Juhlat loppuivat kuitenkin ennen aikojaan. Voittajaa ei pystytty julistamaan, koska Ariasin ero kilpailijaansa oli ensimmäisten laskujen jälkeen vain 3000 ääntä. Vaikka Solís lopulta hävisikin 16000 äänellä, on tulos voitto Ariasin vastustajille.

”Costa Rican historiassa tapahtui vaalien myötä tärkeä käänne kaksipuoluejärjestelmän purkautuessa. Saimme monta puoluetta lisää.”

”Tärkeää on siis muistaa että ihmiset eivät äänestäneet Ottón Solísin puolesta vaan Óscar Ariasia vastaan. Arias nähdään älykkäänä, mutta omahyväisenä poliitikkona. Hänen ylimielisyytensä vaalien alla käänsi ihmisiä häntä vastaan. Hän esimerkiksi kieltäytyi vaaliväittelystä Solísin kanssa, koska ajatteli vievänsä voiton kotiin ilmankin.”

Epäilykset vaalien tulosten peukaloinnista Quesada torjuu: ”Joitain epäselvyyksiä on saattanut olla, mutta tuskin mitään niin merkittävää, että sillä olisi ollut vaikutusta vaalien tulokseen. Costaricalaiset uskovat vaalijärjestelmäänsä ja demokratiaan.”

Ariasin valinta ei tarkoita sitä, että CAFTA:an voidaan nyt rynnätä pää kolmantena jalkana. Päätökseen tarvitaan enemmistö, jota hänellä ei vielä ole. Ariasin on pakko laskeutua norsunluutornistaan neuvottelemaan muiden ryhmien kanssa.

”Neuvottelut eivät tule olemaan hänelle helppoja, koska Costa Rican vahva ay-liike vastustaa Ariasin suunnitelmia”, painottaa Quesada.

Quesadan mukaan Arias yrittää vaikuttaa kansaan lupaamalla, että CAFTA mukautetaan Costa Rican olosuhteisiin, kunhan paperit on ensin allekirjoitettu.

Óscar Arias ei noussut kansakunnan isäksi ensimmäistä kertaa. Presidenttinä hän vaikutti jo vuosina 1986–90. Costa Ricassa ei samaa valtionpäämiestä ole nähty kahdesti 36 vuoteen. Syynä tähän oli perustuslaki, joka kielsi uudelleenvalinnan. Vuonna 2003 tehtiin lakimuutos jota Óscar Arias ajoi.

Arias haluaa säilyttää valtion monopolin, mutta samaan aikaan yksityistää telekommunikaatio- ja energiayhtiö ICE:n. Quesada epäilee aivoitusten onnistumista: ”Ihmiset eivät tule hyväksymään tätä. He ovat jo lähteneet kaduille vastustamaan yksityistämistä, mikä on tapahtunut ennenkin historian avainkohdissa.”

Arias lupaa nostaa koulutukseen käytettävää osuutta bruttokansantuotteesta ja parantaa sosiaali- ja terveyspalveluita.

Costa Rican vaalitulos kertoo siitä, että muutosta vaaditaan. Viime vaalien voittaja, kristillisdemokraattinen PUSC, sai vain 3,6 prosenttia äänistä helmikuisissa vaaleissa. Edellisiä hallituksia on rasittanut muun muassa korruptioskandaali, jossa ryvettyivät ranskalainen Alcatel ja suomalainen Instrumentarium.

Veli Koskinen