Hyvinvoinnin murusia

Lukuaika: 2 minuuttia

Hyvinvoinnin murusia

Helsingin kaupunki aikoo sulkea muun muassa Myllypuron sairaalan. Terveydenhuollon leikkaukset nostattavat kansalaisliikkeitä ympäri Suomen.

Helsinkiläisten sokkihoito alkoi viime syksynä, kun kaupunki ilmoitti, ettei kaikkia sairaita ole enää varaa hoitaa. Sen jälkeen kaupunki on päättänyt supisitaa kirjastojen toimintoja, karsia koulujen opetuksesta ja sulkea 40 päiväkotia sekä 7 nuorisotilaa. Terveyslautakunta aikoo vähentää muun muassa pitkäaikaissairaiden vuodepaikkoja.

Paljon ennen Helsinkiä monet muut kunnat ovat joutuneet palvelujen karsimiskierteeseen. Veroäyrejä on nostettu sietokyvyn äärirajalle, ja palveluja on rahoitettu pahimmillaan myymällä kunnan omaisuutta.

Kunnat vastaavat suurimmasta osasta hyvinvointipalveluja. Kuntien ja kuntayhtymien menot ovat vuoden 2003 talousarvioiden mukaan yhteensä 27 miljardia euroa. Menoista puolet katetaan verotuloilla, joista yhteisöveron osuus on tänä vuonna enää 4 prosenttia. Valtionosuudet kattavat 16 prosenttia ja toimintatulot 26 prosenttia. Näistä tuloista merkittävä osa tulee sähkö- ja vesilaitoksilta. Lainalla katetaan 4 prosenttia menoista ja loput 4 prosenttia muilla tuloilla.

Vuonna 1993 toteutettiin kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistus antaa valtiolle tarvittaessa mahdollisuuden leikata kuntien tukea.

”Ahon hallituksen aikaan kuntien valtionosuuksia leikattiin, ja kuntien veropohjaan tehtiin muutoksia, joiden takia kuntien tulot olivat vuonna 1995 noin 11,5 miljardia markkaa pienemmät kuin ilman näitä leikkauksia”, sanoo tutkija Teuvo Junka Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Lipposen hallitukset jatkoivat samalla linjalla, kuntien tuloja vähennettiin lisää noin 17,5 miljardilla markalla. Kunnat menettivät 1990-luvulla tuloistaan vuositasolla noin viisi miljardia euroa. Samaan aikaan kunnat ovat joutuneet lisäämään palveluja pystyäkseen hoitamaan lakisääteiset velvoitteensa. Myös väestön ikääntyminen on vaatinut palvelujen laajentamista.

”Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä oli Kuntaliiton laskelmien mukaan vuonna 2002 vuoden 1990 tasolla”, Junka toteaa.

Osa valtionosuuksien leikkauksista korvattiin yhteisöverojen tuotoilla. Näillä parannettiin erityisesti köyhien kuntien taloutta. Junkan mukaan kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on kuitenkin pienennetty pikku hiljaa. Vuonna 1993 kunnat saivat siitä 44,8 prosenttia, viime vuonna enää 23,2 prosenttia. Vuonna 2002 kunnat saivat yhteisövero-osuutta miljardi euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Uuden hallitusohjelman mukaan valtion menot saavat kasvaa vain kolme prosenttia neljässä vuodessa, menot kasvavat siis inflaatiota vähemmän. Hallitus on päättänyt nostaa kuntien valtionosuuksia 550 miljoonalla eurolla. Summa on pieni, kun se jaetaan kaikkien kuntien kesken.

Marjaliisa Siira

  • 9.9.2009