Hyvä me

Lukuaika: 2 minuuttia

Hyvä me

Suomi päästi murhaajien edustajat maahan, kunniavieraina.

Tšetšenian presidentin Ramsan Kadyrovin hallintoa edustava valtuuskunta vieraili Suomessa 10.–16. toukokuuta. Ryhmään kuului muun muassa Tšetšenian parlamentin varapuhemies Idris Ušmanov ja maan aluehallinnon johtoa. 

Valtuuskunta oli Suomessa tutustumassa hallintorakenteisiin, vierailu oli osa Euroopan neuvoston demokratia- ja kuntahallintohanketta. Muutamat suomalaisaktivistit yrittivät selvittää vierailun taustoja, ohjelmaa ja osanottajia. Eduskunta, Helsingin kaupunki ja vieraiden ohjelmasta vastannut FCG Efeko olivat kuulemma täysin tietämättömiä tšetšeenien tulosta. Ilmiselvä salailu hämmästytti. 

Suomessa asuvat tšetšeenipakolaiset raivostuivat ja pelästyivät. Suuttumus kohdistui Euroopan neuvostoon ja suomalaisiin, jotka isännöivät kansalaisiaan murhaavan ja pelolla hallitsevan Tšetšenian presidentin Ramsan Kadyrovin edustajia. Pelko syntyi tiedosta, että useita Eurooppaan paenneita tšetšeeneitä on murhattu, ja murhia ovat edeltäneet vastaavien delegaatioiden vierailut.

Huhtikuun 16. päivänä Venäjän presidentti Medvedev lakkautti 10 vuotta kestäneen terrorismin vastaisen operaation Tšetšeniassa. Samana päivänä kapinallisten ja venäläisten joukot ottivat yhteen Shatoin alueella. Eräs Suomesta turvapaikkaa hakeva tšetšeeni kertoo olleensa 18. toukokuuta yhteydessä Tšetšeniassa asuviin sukulaisiinsa ja tuttaviinsa.

”He sanoivat, että kapinallisten ja Kadyrovin joukkojen välillä oli sattunut vakavia yhteenottoja laajalla alueella Samashkista Vedenoon”, hän kertoi.

”Useita kapinallisiksi oletettujen henkilöiden sukulaisia on pidätetty, ja heitä on käytetty yhteenotoissa ihmiskilpinä joukkojen välillä.” 

Yhteenottoja edelsi 15. toukokuuta tapahtunut itsemurhaisku pääkaupungissa Groznyissa, tarkastuspisteellä viidensadan metrin päässä sisäministeriöstä. Kaksi poliisia ja sattumalta paikalla ollut iäkäs taksinkuljettaja kuolivat heti, kolme poliisia haavoittui vakavasti.

Presidentti Kadyrov vastasi itsemurhaiskuun ilmoittaen, että kapinallisten on turha toivoa armoa tai armahdusta. Kapinallisia – joita hänen mukaansa on vain kolmenkymmenen roiston joukkio – odottaa tuho, ja myös heidän sukulaisensa joutuvat vastuuseen poikiensa ja tyttäriensä teoista.

Ihmisoikeusjärjestö Memorial toteaa, että poliisi ja syyttäjät ovat kohdistaneet lisäpainetta nuoriin. ”Ennaltaehkäisevät” menetelmät ovat kuitenkin hyödyttömiä, koska nuoret, jotka on mielivaltaisesti pidätetty ja hakattu varoituksena etteivät he liittyisi kapinallisiin, tekevät juuri päinvastoin. 

Esimerkiksi nuori Anzor Bašhajev jätti kotinsa Shalajin kylässä 7. toukokuuta 2009. Kaksi päivää aiemmin hänet oli pidätetty ja tuotu takaisin raa’asti pahoinpideltynä. Memorialilla on tietoa kahdeksasta muusta saman kylän asukkaasta, jotka ovat liittyneet kapinallisiin kuuden viime kuukauden aikana. 

Venäjän sotilasjohto otti terrorismin vastaisen operaation uudelleen käyttöön 20. huhtikuuta Itum-Kalissa ja osissa Vedenoa, ja 23. huhtikuuta se ulotettiin koskemaan koko Vedenoa, Shatoita ja Shalia. 

Fifissä on julkaistu useita artikkeleita tšetšeenivaltuuskunnan vierailusta.

Oksana Tšelyševa & Anu Harju

  • 9.9.2009