Tukholman kaupunki & valtiopäivät ajavat rajoittavia sääntöjä & lakia.
Sukupuolisyrjinnän vastainen eettinen neuvosto ERK (Näringslivets Etiska Råd Mot Könsdiskrimerande Reklam) sai vuonna 2004 yli 600 valitusta seksistisistä mainoksista. Määrä on kaksinkertaistunut edellisvuodesta. ERK on suomalaisen Julkisen sanan neuvoston ruotsalainen vastine, siihen kuuluvat mainonnan kattojärjestöt ja tiedotusvälineet.
Ruotsalaisen WE-vaatemerkin mainoksesta on satanut valituksia. Naisten string-alushousuja mainostava kuva ei jätä paljoakaan arvailun varaan, ja oikeanpuoleisessa pyllyn poskessa näkyy läimäytyksen jälki. ERK tuomitsi mainoksen liian seksistiseksi, ja sen käyttö kiellettiin.
Peräti joka kuudes vuoden 2004 valituksista on tehty Dressmann-miestenvaateketjun mainoksesta, jossa mies nauttii silminnähden nivusiaan hivelevän alastoman naisen kosketuksesta. ERK käsittelee tapausta parhaillaan.
Ruotsissa on viime vuosikymmenten aikana tehty useita aloitteita seksistisen mainonnan kieltämiseksi. Aiheesta on laadittu tutkimusraportteja, mutta lainsäätäjien kenkää on hiertänyt se, miten vetää rajaa seksuaalisen syrjinnän ja sananvapauden välille.
Tukholman kaupunginvaltuusto otti lokakuun lopussa käsiteltäväksi järjestyssääntömuutoksen, joka kieltäisi seksistiset mainokset ja pornoklubimainonnan julkisilla paikoilla. Kaupunki haluaa tiukentaa otettaan pornoklubeista ja siirtää vastuuta naista halventavasta mainonnasta myös klubitiloja vuokraaville.
”En ole moralisti, mutta mielestäni ihmisten, jotka eivät halua nähdä seksistisiä mainoksia, ei niitä tarvitse nähdä. Lehden voi jättää lukematta tai ostamatta, mutta ihmisiä ei voida vaatia pysymään sisätiloissa välttyäkseen häiritseviltä mainoksilta. Tästä syytä meidän täytyy saada eettinen linjaus asiaan”, kommentoi vihreiden kaupunginvaltuutettu Christer Öhgren Tukholman kaupungin kotisivuilla.
Järjestyssääntö- ja lakimuutosta ajavat vasemmistolainen Vänsterpartiet ja Ruotsin vihreät, Miljöpartiet de gröna.
Seksillä ratsastavan mainonnan kieltämisestä on tekeillä myös aloite valtiopäiville.
Hip Hip Hora! (Hip hei hutsu!) ei ole pelkästään ruotsalaisen nuortenelokuvan nimi, vaan arkipäivää monelle peruskoulua käyvälle ruotsalaistytölle. Oppilaskuntien keskusliiton selvitysten mukaan seksuaalinen häirintä on peruskoulujen suurin ongelma.
Koulujen opetussuunnitelmaan aiotaan vuonna 2005 lisätä tasa-arvo-opetus. Uusi laki edellyttää kouluilta käytännön toimia sukupuolten tasa-arvon toteutumiseksi ja tyttöjen koulurauhan palauttamiseksi.
Sosiaaliministeriö onkin jo aloittanut Flicka-hankkeen, jonka tarkoituksena on saada nuorten tyttöjen mielipiteet kuuluviin. Päivälehtikampanjassa kysytään: ”Miksi KappAhl myy rintaliivejä kahdeksanvuotiaille tytöille? Kysy KappAhlin toimitusjohtajalta.” Ilmoituksessa on mainittu Christian j. Janssonin yhteystiedot.
Flicka on siirtynyt myös nettiin, koska kaupalliset tv-kanavat kieltäytyivät esittämästä kampanjan spotteja.
Mari Törmälä
