Ydinvoima on mahdoton vastaus ilmastohaasteeseen.

Suomeen on rakennettava kuudes ydinreaktori, ehdotti Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimialajohtaja Mikko Kara lokakuussa. Kara selvitti kauppa- ja teollisuusministeriön pyynnöstä päästökaupan vaikutuksia ja väittää, että kuudes reaktori on edullisin tapa torjua ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii päästöjen vähentämistä 60–80 prosentilla lähivuosikymmeninä, arvioi hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC).

Ydinvoima on mahdoton vastaus ilmastohaasteeseen nimenomaan rajun päästövähennystarpeen takia. Se kattaa nyt alle kolme prosenttia maailman energiankulutuksesta. Pelkkä ydinvoiman kaksinkertaistaminen 25 vuoden aikana vaatisi nykyisen rakennustahdin satakertaistamista eli uutta reaktorihanketta joka viikko.

Ydinvoiman kevättä ei muissa länsimaissa ainakaan vielä ole näkyvissä. Viimeksi Espanjan uusi pääministeri José Luis Rodriguez Zapatero lupasi maansa vähitellen luopuvan ydinvoimasta. Ruotsi, Saksa, Hollanti ja Belgia ovat tehneet päätöksen ydinvoiman alasajosta. Itävallassa ei ole otettu lainkaan käyttöön jo vuonna 1978 valmistunutta reaktoria.

Ison-Britannian hallitus totesi syksyllä, ettei uusia reaktoreita tarvita vuosiin. Ydinvoima on tulossa kalliiksi briteille, sillä veronmaksajat kustantavat kuuden miljardin euron kiistanalaisen tukipaketin ydinvoimayhtiö British Energylle. Yhtiö on lähes konkurssissa huonon kilpailukykynsä takia. Yhdysvalloissa ydinvoimarakentaminen on ollut jäissä vuodesta 1979.

Ydinvoimaa haluavien katseet kohdistuvatkin Suomeen ja Ranskaan. Teollisuuden Voima TVO on tilannut Suomeen maailman suurimman ydinreaktorin EPR:n prototyypin. TVO ja ranskalais-saksalainen reaktorivalmistaja Areva arvioivat saavansa 1 600 megawatin laitoksen toimintakuntoon neljässä vuodessa. Laitos maksaa kolme miljardia euroa.

Ranskalainen ydinvoimayhtiö EDF on suunnitellut EPR:n rakentamista myös Ranskaan, mutta arvioi rakentamisen kestävän kymmenen vuotta ja prototyypille ominaisten lastentautien korjaamisen vaativan kolme vuotta lisää. Kustannuksetkin ovat 750 miljoonaa euroa korkeammat kuin TVO:n hankkeessa.

Ranskan hallitus vahvisti, että reaktoritoimitus Suomeen saa Ranskan valtion vientitakuut. TVO: n reaktorin takaajina ovat siis ranskalaiset veronmaksajat. Tämä on mahdollistanut sen, että TVO on saanut hankkeeseen lainan erittäin alhaisella 2,6 prosentin korolla.

Maailmalla on rakenteilla kolmisenkymmentä ydinreaktoria. Suomen innon jakavat isot kolmannen maailman maat ja osa Itä-Euroopan maista.

Slovakiassa on rakenteilla kaksi reaktoria, joiden sähköä aiotaan myydä Keski-Euroopan markkinoille. Tshekissä on suunnitteilla kaksi ydinreaktoria, Romaniassa yksi.

Euroopan kehityspankki rahoittaa kahta reaktoria Ukrainaan. Venäjän ydinenergiaministeriö puhuu reaktorihankkeista, mutta rahat puuttuvat.

Kiina suunnittelee rajua rakennusohjelmaa, 27 000 megawattia lisää vuoteen 2020 mennessä.

Suuri osa muista aktiivisista reaktorihankkeista on suunnitteilla Intiassa ja Etelä-Koreassa. Japanilaisten rakennushankkeet ovat vaikeuksissa. Ihmisten luottamus horjui pahasti, kun paljastui, että ydinvoimayhtiöt olivat vuosia väärentäneet turvallisuustarkastusten tuloksia.

Ydinjätteiden lisäksi ydinvoimaa ovat perinteisesti piinanneet ydinvoiman ja ydinasemateriaalien tuotannon yhteydet, jotka ovat taas nousseet maailmanpolitiikan keskiöön.

Ydinasemateriaaleja voidaan reaktorien lisäksi tuottaa sentrifugeilla, joilla rikastetaan uraanipolttoainetta. Valvonta on tunnetusti vaikeaa, sekä Intia että Pakistan kehittivät ydinaseensa siviiliohjelmien kätkössä. Viime vuonna Pakistanin ydinaseen kehittäjä tohtori Abdul Khan myönsi luovuttaneensa ydinasetietämystä Iranille, Libyalle ja Pohjois-Korealle.

Samalla paljastui ydinaseteknologian musta pörssi, jonka kautta ydinaseita voi siirtyä myös ei-valtiollisille tahoille. Tämä murtaisi kertaheitolla vastaiskun logiikkaan perustuneen ydinasepolitiikan.

Uhkakuvaa on käytetty politiikan keppihevosena, Yhdysvallat ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö (iaea) käyvät Iranin reaktori- ja sentrifugihankkeiden ympärillä jälleen uutta tarkastusrumbaa. Iran vetoaa oikeuteensa käyttää rauhanomaista ydinvoimaa siinä missä länsimaatkin.

Oman ydinaseensa salassa kehittänyt Israel uhkasi syksyllä pommittaa Iranin ydinreaktoreita, ja Iran puolestaan vannoi vastaavansa samalla mitalla. Yhä useammat kysyvät, sopiiko ydinvoima lainkaan tulevaisuuden turvallisuusympäristöön. Ydinvoimaa ei kuitenkaan käy kieltäminen muilta, ei ennen kuin teollisuusmaat itse ovat valmiita luopumaan sen käytöstä.

Ydinvoiman haasteista ilmastomielessä suurin on kuitenkin energiapoliittinen. Ydinvoiman heijastusvaikutusten takia jopa iaea toteaa tuoreessa raportissaan, että jos ydinvoimaa rakennetaan voimakkaasti lisää, energiankulutus ja päästöt kasvavat vielä nopeammin.

Ydinvoiman vaatimat investoinnit, sen saamat energiatuet ja tutkimusresurssit ovat hidastaneet muiden energiamuotojen kehittämistä. Ydinvoiman avulla on haluttu pitää sähkön hinta mahdollisimman alhaisena. Se on vaikeuttanut energian säästämistä ja estänyt uusiutuvien energialähteiden ottamista käyttöön.

Suomessa TVO hankki viidennen reaktorin osakkaiksi ison joukon kunnallisia energiayrityksiä, muun muassa Helsingin Energian, Lahti Energian, Oulun Energian ja Porin kaupungin. Kunnalliset energiayhtiöt ovat aiemmin olleet hajautetun, uusiutuviin lähteisiin perustuvan energiantuotannon edelläkävijöitä.

Ydinvoimakriitikoiden mielestä ydinvoimaan liittynyt energiapolitiikka on lähempänä ilmastonmuutoksen syytä kuin ratkaisua.

Suomessa ydinvoiman voimakkaimpien kannattajien ilmastohuoli näytti äkkiä katoavan, kun päätös viidennestä reaktorista oli tehty. Ennen päätöstä ydinvoimaa kannattaneet ministerit ja kansanedustajat lupasivat lakia energiansäästöstä, lisätukia uusiutuville energialähteille ja hiilivoimaloiden sulkemista.

Lupaukset ovat hautautumassa toimikuntiin, mutta sähkönkulutus ja päästöt ovat nousseet rajusti. Viime vuonna Suomessa käytettiin sähköä 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 1990. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt puolestaan olivat nousseet 30 prosenttia vuodesta 1990, joka on Kioton ilmastosopimuksen tavoitevuosi.

Kotimaisen sähkönkulutuksen hyppäys ei riitä selittämään ydinreaktorien tarvetta. Ydinvoimaa on perusteltu suomalaisille omavaraisuusargumenteilla. Kun päätös viidennestä reaktorista oli jo tehty, julkisuuteen tuli tieto, että Ruotsin ja Suomen kantaverkkoyhtiöt ovat rakentamassa Ruotsin Forsmarkin ja Rauman välille toista kaapeliyhteyttä.

Kaapelin kustannukset maksatetaan sähkön käyttäjillä. Kaapeli helpottaa ydin- ja jopa hiilisähkön myyntiä Ruotsiin, jossa niistä saa paremman hinnan.

Suomesta tehdään ilmastohuolen varjolla sähkönviejää. Samaan aikaan voidaan ehkä ostaa omaan käyttöön vielä halvempaa sähköä Venäjältä, jos kauppa- ja teollisuusministeriö antaa suomalais-venäläiselle United Power -yhtiölle luvan rakentaa uuden sähkölinjan Venäjän Sosnovy Borista Kotkaan.

www.olkiluoto.info Miljoona nimeä ydinvoimaa vastaan -kampanja vaatii atomivoimasta luopumista, investoimista energiansäästöön & uusiutuvaan energiaan & Euratom-sopimuksen kumoamista. Vetoomus osoitteessa www.atomstopp.com.

Harri Lammi