vuokraa duunari

Lukuaika: 5 minuuttia

vuokraa duunari

Ihmisellä on väljemmät vuokrausehdot kuin poravasaralla.

Vuokratun ja muun epätyypillisen työvoiman määrä on lisääntynyt suomalaisissa yrityksissä nopeasti 1990-luvun lamavuosien jälkeen. Ilmiötä selitetään muutoksilla tuotannon rakenteissa ja yritysten strategioissa. Tukeva tehdas on korvattu ohuilla ja joustavilla organisaatioilla, jotka verkottuvat globaalisti. Joustava tuotanto vaatii joustavaa työvoimaa.

Myös se vaikuttaa, että Esko Ahon hallitus vapautti työvoiman vuokrausmarkkinat villeiksi vuonna 1994. Nykyisin Suomessa toimii noin 500 vuokrausyritystä, ne vuokraavat yli 50 000 työntekijää, ja määrä on selvässä kasvussa.

”Vihannesten jalostaja Svanco Oy:tä Huittisissa pyöritetään kokonaan vuokratyövoimalla. Sillä ei ole tuotannossa lainkaan omia työntekijöitä. Firma toimittaa vihannesjalosteita muun muassa Atrialle ja Saarioiselle”, kertoo Suomen Elintarviketyöläisten Liiton palkkasihteeri Tom Sundberg.

”hk puolestaan irtisanoi omia työntekijöitään Riihimäellä. Vuoden kuluttua osa irtisanotuista ilmestyi takaisin entisiin töihinsä – nyt vuokrafirman työntekijöinä ja paljon pienemmillä palkoilla.”

Periaatteessa vuokratyötä säätelevät työehtosopimukset ja työlainsäädäntö. Vuokra- ja muun määräaikaistyön käyttö on rajoitettu poikkeustapauksiin, kuten ruuhkahuippuihin ja sairaustapauksiin. Vuokratyöläisellä on oltava samat palkat ja muut työehdot kuin talon omalla väellä.

Sundbergin mukaan määräyksiä rikotaan jatkuvasti.

”Tätä menoa jokainen työntekijä joutuu pelkäämään, milloin hänet vaihdetaan halvempaan. Ammattiyhdistysliike vastustaa vuokratyötä, koska sen avulla syrjäytetään vakinaista työväkeä ja poljetaan palkkoja. Tähän suuntaan vuokratyön yleistyminen vaikuttaa, vaikka se tapahtuisi pelisääntöjen puitteissa.”

Palkkatason polkemisen ohella työnantajien motiivina on työvoiman valikointi. Työnantaja voi ilmoittaa vuokraajalle, ettei joku työntekijä ole toivottu. Sen jälkeen hänestä on päästy eroon ilman perusteluja ja irtisanomisaikoja. Uutta vuokrauspestiä ei vain ilmaannu.

”Työvoiman rekrytointi yrityksiin tapahtuu nykyisin hyvin yleisesti vuokrafirmojen kautta. Näin henkilöstön karsinta ja putsailu hoituvat helposti. Entisajan mustia listoja ei enää tarvita”, Sundberg sanoo.

”Vuokrausyritykset karsivat henkilöstöä jo etukäteen. Ne tuntevat ja tutkivat vuokrauslistallaan olevat ihmiset ja tietävät lähettää tilaajalle ’sopivat’. Työnantajien valintakriteereitä voi vain arvailla, mutta ahkeruuden lisäksi kuuliaisuus, nöyryys ja ay-toiminnan kavahtaminen lienevät kärkipäässä”, Sundberg arvioi.

Työvoiman vuokraamiseen liittyvä rikollinen toiminta on mahdollista, koska työehtojen valvonta ei käytännössä toimi. Luottamusmiehelle sanotaan, etteivät vuokraväen asiat kuulu hänelle, koska he ovat toisen työnantajan palveluksessa. Niinpä työmaalla ei tiedetä, millä palkalla naapuri tekee työtä, ellei tämä itse sitä kerro. Vuokratyöntekijät ovat usein vaitonaista väkeä.

”Atria ja Snellman ovat vuokranneet saksalaisia lihanleikkaajia. Heidät toimitti suuri saksalainen työvoiman vuokrausliike. Meidän väellämme ei ole heidän työehdoistaan muuta tietoa kuin näköhavainto, jonka mukaan he eivät ainakaan noudata meikäläisiä työ- ja lepoaikoja.”

Paperiliitto on kyennyt pitämään ulkopuolisen työvoiman jotensakin hallinnassa. Tähän on tarvittu aika ajoin koviakin otteita. 1990-luvun lopulla paperitehtaita ajettiin alas ennen kuin siivoojien ulkoistaminen saatiin torjutuksi. Servi Systems oli kaappaamassa Helsingin-telakalla oli enimmillään yli 200 alihankkijaa, ne käyttivät runsaasti vuokratyövoimaa.siivouksen eräällä paperitehtaalla, minkä seurauksena siivoojien palkkoja olisi alennettu tuntuvasti.

”Nykyinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä saavutettiin kahdeksan päivää kestäneen työtaistelun yhtenä tuloksena vuonna 2000. Sen mukaan ulkopuolisten käytöstä on sovittava ensisijaisesti paikallisesti. Käytännössä tehtaan porttien sisäpuolelle ei pääse ulkopuolisia ilman pääluottamusmiehen suostumusta”, sanoo Paperiliiton tiedottaja Päivi Turtiainen.

Turtiaisen mukaan paine ulkoistaa on kuitenkin jatkuvasti kova. Joillakin tehtailla vartiointi-, ruokala- ja kunnossapitotoimintoja onkin ulkoistettu.

”Työehtojen ohella kyse on myös työturvallisuudesta, sillä vakinainen väki tuntee yleensä työpaikan olosuhteet paremmin kuin ulkopuoliset. Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla Kemissä sattui 24. syyskuuta ikävä tapaturma, kun erään alihankkijan kunnossapitotyöntekijät olivat tutkimassa rullaoven nostomekanismia. Ovi putosi heidän päälleen, jolloin yksi työntekijä kuoli ja toinen loukkaantui”, Turtiainen kertoo.

”Rakennustyömailla työskentelee tuhansia alipalkattuja työntekijöitä. He ovat pääasiassa ulkomaalaisia vuokratyöläisiä, valtaosa on värvätty Virosta. Toiminta tapahtuu joko aliurakoinnin nimissä tai suorana vuokrauksena. Ongelma on paljon suurempi kuin yleensä ajatellaan, ja siinä on mukana selvää talousrikollisuutta”, sanoo Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas.

Rakennusliitto torjuu työehtojen polkemista valvomalla työmaita aktiivisesti. Resepti on suoraviivainen: liitto vaatii selvityksen työntekijöiden palkka- ja työehdoista. Jos selvitystä ei saada, liitto julistaa urakoitsijan tai vuokraajan kaikki työt saartoon. Saarto puretaan, kun on näyttöä, että työehdot vastaavat työehtosopimuksen määräyksiä. Usein saarto tehoaa, koska se jarruttaa koko työmaan urakkaa.

”Tämä on loputon urakka, koska työmailla touhuaa satoja tämän lajin yrittäjiä. Hämäräfirmoja lopetellaan ja perustellaan uudestaan sitä mukaa kuin niiden väärinkäytöksiin tartutaan”, Suokas kuvaa.

mainos

”Tosiasia on, että keplottelu loppuisi lyhyeen, jos isot rakennusyritykset ja valtiovalta niin tosissaan haluaisivat. Aukottomat pykälät voidaan säätää, ja osoittaa riittävät resurssit niitä valvomaan. Rakennusyritykset puolestaan voisivat yksinkertaisesti asettaa kaikille aliurakoitsijoilleen sellaiset ehdot, että ne toimivat reilun pelin säännöillä.”

Kun vuokratyövoimaa alkoi ilmaantua palvelualojen työpaikoille, se joutui törmäykseen ammattiliiton kanssa. Palkka- ja työehtoja painettiin ja työntekijöitä kohdeltiin kaltoin. Halpatyövoimaa värvättiin Virosta ja Venäjältä. Pahimmillaan yhteen kaksioon oli majoitettu kymmenen virolaistyöntekijää pelkille patjoille. Vuokrausfirma tarjosi heitä työhön hinnalla, joka oli alle puolet suomalaisen työntekijän palkkakustannuksista.

”Vuokratyö on ollut koko ajan lisääntymään päin, mutta jossain määrin sen käyttöä on saatu normalisoitua. Tähän vaikuttaa myös säädöspuolen kehitys, vuokratyöntekijöiden oikeuksia on huomioitu muun muassa työehtojen määräytymisessä, eläketurvassa ja työsuojelussa”, kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAM:n toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen.

”Samalla puhevälit joidenkin isompien vuokrausliikkeiden kanssa ovat parantuneet. Varamiespalvelu-Yhtiöiden kanssa olemme solmineet yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Silti alalla toimii paljon yrityksiä, jotka ansaitsevat vuokraamalla ihmisiä alihintaan, siis polkemalla alan palkka- ja työehtoja.”

Julkusen mukaan liitto hyväksyy periaatteessa vuokratyövoiman käytön, jos se rajoittuu sellaisiin poikkeustapauksiin, joista ei selvitä omin voimin, ja käytössä noudatetaan alan työehtoja.

”Käytännössä vuokratyön käyttö on paljon laajempaa. Ravintola-alalla se on suorastaan vallitsevaa. Esimerkiksi Sedu Koskinen pyörittää SK-Ravintolat-ketjun 21 ravintolaansa kahdeksassa kaupungissa lähes kokonaan vuokraväellä”, Julkunen kertoo.

”Vuokratyövoimaa käyttävä työnantaja ei ota vastuuta henkilöstöstä, vaan pitää sitä vain vuokrattuna välineenä, jonka tulisi tuottaa mahdollisimman hyvin mahdollisimman halvalla. Sitä paitsi ihmisen vuokraaminen on tehty varsin kevyeksi: vuokraajan on otettava suurempi vastuu esimerkiksi vuokraamastaan rakennuskoneesta kuin vuokraamastaan ihmisestä. Tämä ilmenee vertaamalla henkilöstö- ja konevuokraamojen vuokrausehtoja.”

PAM:n selvityksen mukaan vuokratyön kokonaiskustannukset ovat pitempiaikaisessa käytössä noin 20 prosenttia korkeammat kuin vakinaisen väen, jos työt tehdään samoilla säännöillä. Miksi sitten työnantajat pyrkivät lisäämään vuokratyön jatkuvaa käyttöä?

”Kai siinä on takana laskelmointi, että vuokratyövoima saadaan sittenkin halvemmalla. Nekin vuokrausfirmat, jotka sanovat noudattavansa työehtosopimusta, voivat täyttää juuri ja juuri minimit. Mutta kaikki talokohtaiset edut sekä työnarviointiin ja pisteytykseen perustuvat palkanosat karsitaan. Yleensä lyhyitä vuokratöitä tekevät jäävät myös ilman äitiys- ja perhevapaita ja usein lomapalkkaakin”, Julkunen toteaa.

”Työvoiman vuokrausalan kasvunäkymät ovat suotuisat, sillä vuokratyövoiman kysyntä tuntuu kasvavan jatkuvasti”, kommentoi Henkilöstöpalveluyritysten liiton tuore toimitusjohtaja Merru Tuliara.

Alan liikevaihto oli viime vuonna noin 360 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 44 prosenttia, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana.

”Yritykset turvautuvat yhä enemmän vuokratyövoimaan luultavasti siksi, että se helpottaa niiden henkilöstöasioiden hoitoa, kun henkilöstöasiat on ikään kuin ulkoistettu vuokrausliikkeelle. Silloin yritys voi keskittyä paremmin ydintoimintoihinsa. Myös vuokratyön joustavuus merkitsee useimmiten selvää säästöä käyttäjäyritykselle. Vuokratyötä tilataan silloin kun tarvitaan, joten turhasta maksaminen jää vähemmälle.”

Henkilöstöpalveluyritysten liitto on hyväksynyt erityisen Toimintaperiaatteet-paperin. Tuliaran mukaan siinä määritellään ne hyvän toiminnan eettiset periaatteet, joita alan järjestäytyneet ja valveutuneet yritykset haluavat noudattaa.

”Me haluamme toimia työelämässä vallitsevien lakien, meitä sitovien sopimusten ja muutenkin hyvien tapojen mukaisesti. Uuden työsopimuslain jälkeen tämä merkitsee työehtojen osalta sitä, että vuokratyössä noudatetaan pääsääntöisesti tilaajayrityksen työehtosopimusta”, Tuliara sanoo.

Suomi asetti viime keväänä uusista EU-maista tuleville työntekijöille rajoituksia kahden vuoden siirtymäajaksi. Työlupa vaaditaan vain omatoimisesti työn hakuun tulevilta.

Sen sijaan työvoiman vuokraus katsotaan palvelutoiminnaksi, jota rajoitukset eivät koske. Siten uusissa jäsenmaissa toimivat työvoiman vuokrausyritykset voivat lähettää työvoimaa Suomeen vapaasti – vuokratyöntekijät saapuvat lähetettyinä työntekijöinä, eivät työnhakijoina. Suomi jätti siirtymäajan rajoituksiin vuokratyövoiman mentävän porsaanreiän. Sitä käyttävät nyt hyväkseen myös monet suomalaiset henkilöstövuokraajat, jotka ovat perustaneet tytäryhtiöitä Viroon ja Venäjälle.

Myös valmisteilla oleva EU:n palveludirektiivi lisäisi nykymuodossaan vuokratyötä. Direktiiviesitys siirtää toiseen EU-maahan lähetettyjen työntekijöiden työehtojen valvontaa lähettäjämaan viranomaisille. Esimerkiksi virolaisen vuokrausliikkeen Suomeen lähettämien työntekijöiden työehtojen valvonta olisikin Viron eikä Suomen asia. Seurauksena olisi, että työehtovalvonta murenee, alipalkattu vuokratyö lisääntyy ja harmaat työvoimamarkkinat kasvavat entisestään.

Valmisteilla olevaan vuokratyödirektiiviinkin sisältyy keinottelumahdollisuuksia. Sen mukaan vuokratyöntekijän työehtojen tulisi olla samanlaiset kuin jos käyttäjäyritys olisi palkannut hänet suoraan kyseiseen työhön. Periaate vesitetään sillä, että vuokratyöntekijän palkka voi olla tätä huonompi alle kuuden viikon vuokratyösuhteissa. Suomen vuokratöistä suuri osa on jo nyt alle kuuden viikon mittaisia. Direktiivin sisältö on määrä ratkaista joulukuussa.

joka neljäs on epätyypillinen

Eniten vuokratyötä käytetään toimisto-, taloushallinto- ja atk-tehtävissä, toisena ovat ravintoloiden ja kauppojen palvelutehtävät ja kolmantena varasto-, kuljetus- rakennus- ja teollisuustyöt. Vuokratyön kesto on keskimäärin kahdeksan viikkoa.

mainos

Uusista työsuhteista noin puolet on määräaikaisia, ja neljännes kaikista palkkatyösuhteista on epätyypillisiä.

Normaalityösuhteista poikkeavia työsuhteita ovat vuokratyön lisäksi muun muassa osa-aika-, määräaikais- ja freelancetyö sekä henkilökohtainen yrittäjyys ja kotiansiotyö. Valtaosan epätyypillisistä töistä tekevät naiset.

Määräaikaistyöntekijöistä 75 prosenttia tekisi mieluummin vakinaista työtä, mutta sellaista ei ole löytynyt. Epätyypillisen työn haittapuolina työntekijät pitävät työn epävarmuutta, palkkausta ja vähäistä arvostusta.

Työssäolobarometrin mukaan työolojen epävarmuus on ylivoimaisesti suurin työuupumusta aiheuttava tekijä.

Risto Uljas

  • 9.9.2009