maailman eläimiä | joutsen

Lukuaika: < 1 minuutti

maailman eläimiä | joutsen

Joutsenia pesii Suomessa kaksi lajia. Pohjoinen laulujoutsen (Cygnus cygnus) on maamme kansallislintu.

Joutsenia pesii Suomessa kaksi lajia. Pohjoinen laulujoutsen (Cygnus cygnus) on maamme kansallislintu. Pyynti vähensi lajin 1940-luvun lopulla sukupuuton rajalle.

Yrjö Kokon joutsenkirjat herättivät kansan suojelemaan joutsenta. Ne tulivat takaisin, ja kanta on saavuttanut etelärannikon. Parimäärä lasketaan tuhansissa.

Eteläistä kyhmyjoutsenta (Cygnus olor) on pidetty ihmisen siirtämänä tulokaslajina. Usein ajatellaan, että tällaiset luontoomme kuulumattomat ”alienit” pitäisi hävittää sukupuuttoon. Nykyinen pesimäkantamme on peräisin osin 1930-luvun istutuksista, osin Keski-Euroopasta lentäneistä linnuista.

Uudet arkeologiset löydöt ovat kuitenkin osoittaneet, että kyhmyjoutsen kuuluu Itämeren alkuperäislajistoon. Vanhimmat luut ovat Tanskasta 10 000 vuoden takaa. Koska lajia on löydetty myös Ruotsista ja Puolasta, se on todennäköisesti esiintynyt meilläkin.

Vaikka laulujoutsenen ja kyhmyjoutsenen voi erottaa toisistaan varsin helposti, ne menevät usein sekaisin. Esimerkiksi YLE:n tunnuksessa on kyhmyjoutsen, vaikka siihen on varmastikin aiottu kuvata laulujoutsen.

Kyhmyjoutsenen kaula on kaarevampi kuin laulujoutsenella, aivan kuin sen nokan tyven iso musta kyhmy taivuttaisi sen alas. Laulujoutsenella taas on suorempi ryhti.

Laulujoutsen töräyttelee torvellaan komeita ääniä, kun taas kyhmyjoutsen on hiljaa, korisee tai sähisee. Siipiään korkealla ylhäällä kohottava joutsen on kyhmyjoutsen. Laulujoutsenen nokka on keltamusta ja kyhmyjoutsenen punamusta.

Tapani Veistola

  • 9.9.2009