Pohjoinen supervalta Islanti (272 000 asukasta) aikoo tehdä vallankumouksen kahdella tärkeällä alalla: energiantuotannossa ja kaivostoiminnassa.
Pohjoinen supervalta Islanti (272 000 asukasta) aikoo tehdä vallankumouksen kahdella tärkeällä alalla: energiantuotannossa ja kaivostoiminnassa.
Maapallo vastaanottaa noin 12 000 kertaa ihmiskunnan nykyistä energiankulutusta vastaavan määrän auringon säteilyä. Maapallon sisäosien tuottaman syvän lämmön eli geotermisen energian teoreettiset tuotantomahdollisuudet ovat kuitenkin vielä paljon suuremmat. Ne ylittävät ihmiskunnan tämänhetkisen energiankulutuksen noin 400 000-kertaisesti. Kun mennään riittävän syvälle maan uumeniin, vastaan tulee hyvin korkeita lämpötiloja.
Islannissa 90 prosenttia talojen lämmitysenergiasta ja kuumasta vedestä tulee geotermisestä energiasta. Islanti haluaisi seuraavaksi korvata kaikki fossiiliset polttoaineet vedyllä ensimmäisenä maana maailmassa. Islannin hallitus suunnittelee myös suurisuuntaista vedyn vientiä muualle maailmaan. Geotermisellä energialla on tärkeä rooli näissä suunnitelmissa.
Tähän asti rakennetut geotermiset voimalat ovat käyttäneet korkeintaan 200–340-asteista höyryä. 400 asteen lämpötilassa vesihöyry kuitenkin alkaa käyttäytyä uudella tavalla. Tällaisen jopa 600-asteisen ylikuumentuneen eli ”superkriittisen” höyryn avulla on mahdollista tuottaa hyvin paljon sähköä. Kahden kilogramman höyryvirta sekuntia kohti tuottaa tavallisessa geotermisessä voimalassa yhden megawatin sähköä, sama määrä superkriittistä höyryä tuottaa 10 megawattia. Näin kuuma vesihöyry on myös mahdollista hajottaa vedyksi ja hapeksi ilman sähkövirtaa.
Islantilaiset rakentavat parhaillaan maailman ensimmäistä superkriittistä höyryä hyödyntävää voimalaitosta. Jos kokeilu onnistuu, se laajentaa suuresti geotermisen energian mahdollisuuksia. Uudesta teknologiasta saattavat hyötyä eniten ne kolmannen maailman maat, joilla on laajoja tuliperäisiä alueita. Nykyään noin 60 maata tuottaa geotermistä energiaa.
Islantilaisilla on kuitenkin tähtäimessään vielä halpaa vetyäkin suurempi saalis. Ylikuumentuneen vesihöyryn mukana pinnalle tulee myös kaikkia alkuainetaulukon metalleja, platinasta ja palladiumista kultaan ja tantaaliin. Nämä veteen liuenneet metallit on mahdollista saostaa siitä yksinkertaisesti vain jäähdyttämällä vesi nopeasti. Islantilaiset ovat laskeneet, että näiden kuuman veden mukana pinnalle tulevien metallien arvon pitäisi olla vielä tuotetun energian hintaa suurempi.
Voi olla, että tulevaisuudessa myös muutaman kilometrin syvyyteen louhitut kaivoskuilut toimivat usein myös geotermisinä voimaloina: niiden pohjalta on lyhyt matka kuumiin kallioihin.
Aachenissa, Saksassa, on kehitelty toista merkittävää geotermistä uutuutta. Silloin kun geotermistä energiaa hyödynnetään ”kuuman kuivan kiven” menetelmällä, maahan täytyy porata kaksi eri reikää. Lisäksi reikien väliin täytyy räjäyttää halkeamia. Tämä on kallista ja vaikeaa, eikä aina onnistu toivotulla tavalla.
Aachenin tekninen korkeakoulu on kuitenkin kehittänyt yhteen reikään perustuvaa voimalaa. Siinä ison poranreiän keskellä on ohuempi vesiputki. Kuumentunut vesi nousee ylös ohuempaa putkea pitkin ja palaava vesi laskeutuu alas sen ympärillä. Saksalaistutkijat sanovat, että menetelmä saattaa tehdä ainakin geotermisen lämmöntuottamisesta taloudellisesti kannattavaa lähes kaikkialla Maapallolla.
Omien jalkojemme alla on valitettavasti poikkeuksellisen paksu peruskallio. Suomessa joutuu poraamaan todella syvälle ennen kuin vastaan alkaa tulla tarpeeksi korkeita lämpötiloja. Niin sanottua maalämpöä meiltäkin toki löytyy. Se on osaksi aurinkoenergiaa ja osaksi mietoa geotermistä lämpöä.
Risto Isomäki
