Yritysten on osoitettava ylimmän johdon allekirjoituksilla sitoutuvansa antamiinsa tietoihin.

Voiko rahaa sijoittamalla parantaa maailmaa? Erilaisia kestävän kehityksen sijoitusrahastoja on jo olemassa, mutta miten ne oikein toimivat? Mihin rahansa pistää, jos haluaa sijoittaa ne eettisin perustein muodostettuun rahastoon?

Sammon ja Osuuspankin kestävän kehityksen osakerahastojen nettisivuilta löytyy sellaisiakin yritysten nimiä kuin Royal Dutch Petroleum, Nokia ja Johnson & Johnson. Sijoittamalla eettisesti voi siis sijoittaa Shelliin (Royal Dutch Petroleum), yritykseen, joka on varmasti maailman tunnetuin esimerkki epäeettisestä yritystoiminnasta.

”Kaikki se kielteinen julkisuus, mitä Shell sai Nigeriasta, myös vaikutti yrityksen toimintaan”, kertoo Sampo Rahasto Oy:n kansainvälisestä rahastoliiketoiminnasta vastaava johtaja Susanna Miekkoja. ”Sen jälkeen Shell on määrätietoisesti kehittänyt vastuullisuuttaan. Ja käyttämäämme indeksiin otetaan nimenomaan niitä yrityksiä, jotka parantavat tapansa. Siitä halutaan palkita.”

Sammon kestävän kehityksen sijoitusrahasto käyttää vertailuindeksinään Dow Jones Sustainability World ex All -indeksiä. Rahaston varoja sijoitetaan vain yrityksiin, jotka löytyvät kyseisestä indeksistä. Siinä ovat mukana kaikki talouden toimialat lukuun ottamatta alkoholi-, tupakka-, uhkapeli-, porno- ja aseteollisuutta.

Yritysten toiminnan laatua arvioidaan sveitsiläisen sijoitusalan konsulttiyhtiön Sustainability Asset Managementin (SAM) kehittämällä järjestelmällä. Indeksin ja arvioinnin lähtökohtana on vertailla yrityksiä kunkin toimialan sisällä ja nostaa parhaat pisteet saaneet esille – ja malliksi muille.

Yrityksiä arvioidaan kolmella eri osa-alueella: kannattavuus ja hyvä hallintotapa, ympäristölliset vaikutukset sekä sosiaalinen ulottuvuus. SAM:n sijaan yrityksen harjoittama mainonta ei vaikuta arviointiin.

SAM:n käyttämiä lähteitä ovat laaja yrityksille lähetettävä kysely, yritysten omat raportit esimerkiksi yhteiskuntavastuu-, ympäristö- ja henkilöstönäkökulmasta, median välittämät tiedot ja tilintarkastusraportit sekä henkilökohtaiset käynnit yrityksissä.

Yritysten on osoitettava ylimmän johdon allekirjoituksilla sitoutuvansa antamiinsa tietoihin.

Suurin osa SAM:n keräämästä tiedosta on suoraan yrityksiltä saatua. Arvioissa on siis paljon luottamusta yrityksiä kohtaan. Indeksistä voidaan tiputtaa pois, jos ilmenee väärinkäytöksiä, mutta välineitä tiukkaan kontrolliin ei ole. Julkisuus lienee tärkein kriittisen tiedon lähde, eli kriittisiä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjä tarvitaan edelleen.

Vaan entäpä jos lehdistötiedotteen jakelun sijaan ottaisikin suoraan yhteyttä Sustainability Asset Managementin analyytikkoon?

Kaiken kaikkiaan koko idea kuulostaa hieman liian hyvältä ollakseen totta. Liikeelämän toimijat siis järjestävät omat sisäiset kilpailunsa kestävän kehityksen sarjassa, ja voittajat saavat palkinnoksi kilpailuetua imagon kautta ja sijoittajien rahat. Huonommin pärjänneet yritykset katsovat parhaista mallia, ja niin koko ala vähitellen kehittyy vastuulliseksi yhteiskunnan suhteen.

Periaatteessa se kai voisi toimia, mutta…

”Kestävän kehityksen rahastoon sijoittaminen on vielä hyvin vähäistä”, Miekkoja toteaa. ”Sammon 200 000 sijoittaja-asiakkaasta noin 3 000 on sijoittanut siihen. Eniten kiinnostusta kestävän kehityksen sijoittamiseen on institutionaalisten sijoittajien, kuten seurakuntien, parissa. Ehkä syy pieneen kysyntään on siinä, että tällaisen sijoittamisen luullaan olevan jonkinlaista hyväntekeväisyyttä. Niinhän asia ei tietenkään ole, vaan tuotto on vähintään yhtä hyvä kuin muissakin sijoitusrahastoissa.”

_______________

onko kyse vain kyynisestä social marketingista?

Viestintätoimisto Pohjoisrannan senior advisor Jouni Heinonen suhtautuu kestävän kehityksen indekseihin hieman epäilevästi.

”Indeksien kriteerit ovat aika yleisluontoisia ja itsestäänselviä. Jokaisen yrityksenhän pitäisi täyttää ne ilman mitään erityistä mainintaa vastuullisuudesta.”

Yritysten toiminnan valvonta ei Heinosen mielestä myöskään vaikuta kovin vakuuttavalta. ”On epäselvää, miten indeksin ylläpitäjä reagoi, jos vaikka yritys irtisanoo ja samalla jakaa osinkoja.”

”Ja kyllähän koko toimintaidea epäilyttää, kun katsoo, mitä yrityksiä listalta löytyy. Siellähän on mukana esimerkiksi British American Tobacco. Onko kyse vain kyynisestä social marketingista?” Heinonen kysyy.

Social marketing on Yhdysvalloissa varsin merkittävä markkinointiviestinnän muoto, jota ei juuri eettiseksi voi sanoa. Yritykset osallistuvat johonkin yhteiskuntavastuuta osoittavaan toimintaan vain repiäkseen siitä irti kaiken mahdollisen myönteisen julkisuuden.

Jouni Heinosen mukaan yhteiskuntavastuuta ei viime kädessä kuitenkaan voi käyttää markkinointikikkana. ”Jos toimii vastuullisesti, miksi siitä pitäisi niin kauheasti toitottaa? Eivät puheet, vaan teot ratkaisevat. Voi esimerkiksi kysyä, miksi hiljattain Stora Enso mainosti vastuullisuuttaan Hesarin kokosivun ilmoituksella.”

_______________

kestävän kehityksen firmoja

Kun sijoittaa rahansa Sammon tai Osuuspankin eettiseen sijoitusrahastoon, pankit ostavat rahoilla useiden eri yhtiöiden osakkeita.

Sammon Kestävä Arvo Osake -rahasto sijoittaa ennen kaikkea lääketeollisuuteen. Peräti 16 prosenttia eettisestä sijoituksesta menee maailman suurimmille lääkefirmoille, yhdysvaltalaisille Pfizerille ja Johnson & Johnsonille, brittiläis-amerikkalaiselle GlaxoSmithKleinille ja ranskalaisyhtiö Aventikselle. Pfizer ja GlaxoSmithKlein kuuluvat myös George W. Bushin suurimpiin tukijoihin.

Toiset 16 prosenttia sijoitetaan maailman suurimpiin pankkeihin. Viisi prosenttia eettisestä sijoituksesta laitetaan yhdysvaltalaiselle pankkijätille Citigroupille, joka oli viime vuonna 18 miljardin dollarin liikevoitollaan maailman voitokkain yhtiö.

Muita Sammon suurimpia eettisen sijoituksen kohteita ovat öljy-yhtiöt, brittiläinen BP ja hollantilais-brittiläinen Shell, amerikkalainen tietokonevalmistaja Intel sekä maailman suurin kotitaloustuotteiden valmistaja Procter & Gamble. Arielia ja Fairya sekä myös Prigles-perunalastuja valmistava Procter & Gamble on maailman suurimpia eläinkokeiden tekijöitä.

Osuuspankki panostaa etenkin Shelliin, Nokiaan, Siemensiin sekä Euroopan suurimpiin pankkeihin. OP-Kestävä Kehitys -rahaston sijoituksesta yhdeksän prosenttia menee Shellin osakkeisiin, kahdeksan prosenttia Nokian osakkeisiin ja peräti 40 prosenttia suurimpien ranskalaisten ja saksalaisten pankkien osakkeisiin.

Sampo Kestävä Arvo Osake -sijoitusrahastosta & Osuuspankin OP-Kestävä Kehitys -osakerahastosta lisää nettisivuilla www.sampo.fi & www.oko.fi.

Maarit Salminen