muu maa mustikka

Maria Guzenina päätyi lopulta synnyttämään kalliiseen mutta ihanaan yksityissairaalaan, jossa odottaville äideille oli tarjolla joogaa, uimista ja vapaus kuunnella omaa kehoaan.

Maria Guzenina on elänyt kahdeksan vuotta Lontoossa ja vuoden verran taas Suomessa. Kohta kolmivuotiaan poikansa kanssa hänellä on kokemusta kahdesta erilaisesta yhteiskunnasta ja niiden tarjoamista sosiaalisista palveluista.

Maria ja Alex asuvat rivitalossa Espoossa. Alex on päivät kotona, koska Maria pääsee työstään Radio Ainosta jo kello 11. Lisäksi kotona on au pair. Mummokin auttaa.

Alex syntyi Lontoossa vuonna 1999.

”Kun tulin raskaaksi, lääkärini ohjasi minut alueeni sairaalaan. Englannissa jokaisella alueella on GP eli general practitioner, omalääkäri, jonka puoleen käännytään niin flunssan kuin raskaudenkin osuessa kohdalle. Varsinaisia synnytyssairaaloita ei ole, mutta lähes kaikissa sairaaloissa on oma synnytysosasto”, Maria Guzenina kertoo.

Englannissa monet myös synnyttävät kotona. Kotisynnytyksen mahdollisuus käväisi Mariankin mielessä. Eikä ihme.

”Sairaalan hallissa kuulin kahden siivoojan keskustelevan, miten heitä oikein etoo, kun synnytysosastolla on kuolleita rottia. Menin kuitenkin sisään: osastolla oli hirvittävät jonot ja kaoottinen tunnelma.”

Maria päätyi lopulta kalliiseen mutta ihanaan yksityissairaalaan, jossa odottaville äideille oli tarjolla joogaa, uimista ja vapaus kuunnella omaa kehoaan.

”Käytäntönä Englannissa on, että synnytyksen jälkeen kätilö käy kerran viikossa pimputtamassa ovikelloa ja katsomassa, miten vauvanhoito sujuu. Tätä kestää kolme kuukautta, harvenevaan tahtiin”, hän jatkaa.

Mitään neuvolajärjestelmää ei ole. Vanhemmat saavat itse huolehtia lapsensa rokotuksista joko kunnallisesti tai yksityisesti. Niinpä lasten ennaltaehkäisevä terveydenhoito on paljolti julkisen mielipiteen ja sen vaihtelevaisten käsitysten varassa.

”Brittilehdet repostelevat julkista terveydenhoitojärjestelmää jatkuvasti, mutta aiheellisesti. Suomalaiseen tasoon tottunut ei voi kuin ihmetellä”, Maria sanoo.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Myös julkinen päivähoito on Britanniassa vaatimatonta, ja siksi monet äidit ovat pitkään kotona tai kotona on au pair. Ne, joilla on varaa ja aikaa, jonottavat kalliisiin leikkikerhoihin, joihin lapset ja vanhemmat menevät yhdessä muutamana päivänä viikosta leikkimään.

Mariaa huolestuttaa se, että Suomessa luullaan muualla asioiden olevan paljon paremmin kuin meillä. Otetaan oikein malliakin.

”Ihmisten väärinkäsityksiä ruokitaan ja käytetään hyväksi”, hän sanoo napakasti.

Julkista liikennettä on Iso-Britanniassa voimakkaasti yksityistetty ja vitsit – jotka ovat totta – kiertävät uusista saavutuksista. Uutisissakin on kerrottu keskeytyneestä junamatkasta – kuljettaja ei tiennyt reittiä!

”Totta, lakkoja ja seisokkeja on jatkuvasti. Ennen Alexia käytin Lontoossa aina metroa, vaikka se on saastainen ja siellä on paljon hulluja, mutta en enää lapsen kanssa. Eikä metroon voi edes mennä lastenvaunujen kanssa: hissejä ei ole, monissa paikoissa ei liukuportaitakaan.”

”Koululaitos on Suomessa loistava”, vauhtiin päässyt Maria jatkaa.

”Ainakin jos vertaa Britanniaan. Siellä vain raha takaa, että pääset yksityiselle ala-asteelle ja siitä eteenpäin aina yksityisiin huippuyliopistoihin saakka. Jo 3–4-vuotiaana leikataan mahdollisuuksien siivet pois varattomilta, paitsi jos olet loistokas poikkeusyksilö ja saat stipendejä.”

Sillä saarivaltiossa monien julkisten koulujen tila on ala-arvoinen. Ala-asteelta yläasteelle pääsee, vaikkei osaisi lukea. Kukaan ei jaksa välittää. Ovatpa ainakin koulussa, poissa jaloista.

”Suomessakin on aistittavissa elitismiä, joka on pikkuhiljaa ottamassa vallan. Vanhemmat, joilla on varaa, panevat lapsensa erityiskouluihin. Vanhempia ymmärtää… mutta tällainen kasvattaa luokkaeroja. Ajattelutapaa, jossa rikas on hyvä, köyhä paha, tai toisesta vinkkelistä katsottuna päinvastoin.”

Nyt tullaan verotuskysymykseen. Maria on sitä mieltä, että yhtä lailla puheet verotuksen kiristämisestä kuin keventämisestäkin ovat yksinkertaistavia.

”Ydinkysymys on se, miten saadaan järjestettyä hyvät julki-set palvelut.”

”Yhä useampi käyttää yksityisiä terveyspalveluja. Kerrankin voisi julkisella puolella hienosti jatkaa samoilla määrärahoilla, mutta vähemmillä potilailla! Mutta julkinen sairaanhoito on yhä huonommassa jamassa, vaikka veroja maksetaan samoin kuin ennenkin. Se on ihmeellistä. Mihin ne verorahat oikein menevät?”

Katri Simonen

Kommentoi Facebookissa

Avatar
  • 9.9.2009

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Kiva, että haluat kommentoida artikkeleita. Muista kuitenkin hyvät käytöstavat ja se, että olet itse vastuussa kirjoituksestasi.