Johdannaiskaupan pelimiehet iskivät näppinsä päästökauppaan.
The Corner House -tutkimuslaitoksen raportti varoittaa, että päästökaupasta on tulossa uusi potentiaalinen finanssikuplan aiheuttaja. Laitoksen raportin mukaan huomiota olisi kiinnitettävä johdannais- ja ilmastomarkkinoiden ”rakenteellisiin samankaltaisuuksiin”.
Molemmissa kyseessä on fiktiivisen markkinatuotteen luominen, jonka kauppa suuntautuu lähinnä spekulaatioon. Molemmat edellyttävät fiktiivisen tuotteen luomista markkinoille, ja järjestelmien läpinäkyvyys on ongelmallista. Molempien markkinoiden taustalla myös häärivät samat miehet.
Päästömarkkinoiden periaatteet luotiin 1990-luvun lopulla, johdannaismarkkinoiden optimismin vuosina. Silloin hiilimarkkinoilla myöhemmin itse kunnostautunut Al Gore neuvotteli Yhdysvaltojen puolesta sopimuksen, joka mahdollisti kaupanteon päästöoikeuksilla.
Corner Housen mukaan on merkillepantavaa, että päästökaupan suunnittelijat olivat pitkälti samoja ihmisiä, jotka suunnittelivat aiemmin johdannaismarkkinat. Useat heistä ovat myös itse olleet aktiivisia toimijoita johdannaiskaupassa.
Esimerkiksi Time-lehden ”ympäristösankariksi” nimeämä taloustieteilijä Richard Sandor kehitti 1980- ja 1990-luvuilla päästökaupan periaatteita ja perusti myöhemmin Chicagon ilmastopörssin. 1970-luvulla Sandor oli keksimässä johdannaiskauppaa ja teki myöhemmin omaisuuden Drexel Burnham Lambert -yrityksessä. Yrityksen omistaja Michael Milken oli mies, joka keksi roskalainojen paketoinnin arvopapereiksi.
Toinen Sandorin keskeinen yhteistyökumppani on Howard Sosin, joka tuli kuuluisaksi aig:n rahoitustuotteiden osaston johtajana. aig:n jättilasku amerikkalaisille veronmaksajille on ollut maan viime aikojen tunteita kuohuttaneimpia puheenaiheita.
Monet johdannaiskaupan keskeisistä toimijoista pyrkivät tällä hetkellä sijoittamaan päästömarkkinoille. Päästöoikeuksien hinnoilla spekulointiin keskittynyt yksikkö löytyy jo ainakin Goldman Sachsilta, Deutsche Bankilta, Morgan Stanleyltä, Barclays Capitalilta, Fortisilta, Rabobankilta, BNP Paribasilta, Sumitomolta, Kommunalkreditiltä, Merrill Lynchiltä ja Cantor Fitzgeraldilta. Ennen romahdustaan päästömarkkinoiden keskeisimpiä pelureita oli Enron.
Tällä hetkellä maailmassa toimii noin 80 päästöoikeuksiin keskittynyttä investointirahastoa, jotka rahoittavat päästökompensaatioprojekteja ja ostavat päästöoikeuksia. Niiden varallisuuden arvo on noin 13 miljardia dollaria. Johdannaiskaupan riistäytymistä käsistä pidetään yhtenä nykyisen talouskriisin merkittävimmistä tekijöistä.
Lue Voimasta 2/2009 Matti Ylösen artikkeli Keinottelu uhkaa päästökauppaa täältä.
Teppo Eskelinen
