Taistelua vedestä

Lukuaika: 3 minuuttia

Taistelua vedestä

Sotien syynä pidetää vallanhalua, luonnonvarojen ryöstämistä & uskontoja. Ympäristösyille hymähdellään, mutta tutkimustieto kertoo kuitenkin toista.

Hong Kongin yliopiston tutkija David Zhang on tutkimusryhmänsä kanssa verrannut keskenään ilmaston muutoksia, nälänhätiä sekä sotia. Zhangin johtopäätös on, että veden niukkuus on toiminut konflikteja laukaisevana tekijänä paljon useammin kuin aikaisemmin kyettiin havaitsemaan.

Zhangin ryhmän tutkimus osoittaa selvästi, että pohjoisen pallonpuoliskon sotien runsastuminen on tapahtunut yhden perustavan yhteisen vaikuttavan tekijän – ilmastonmuutoksen – seurauksena, pienellä viiveellä.

Vaikka aiemmin sotien syynä on ollut ilmaston viileneminen, olennaista on satojen väheneminen. Yhtä lailla ilmaston merkittävä lämpeneminen johtaa väistämättä liian kuumiksi käyvillä alueilla satojen pienenemiseen.

Brittiläisen International Alert -rauhanjärjestön pääjohtaja totesi äskettäin The Times -lehdelle, että nykyään Länsi-Afrikassa, Gangesin-Brahmaputran jokialueella Nepalissa, Intiassa ja Bangladeshissä sekä pian Perussa valtavat muutokset jokien vesimäärissä aiheuttavat merkittävän väkivaltaisten konfliktien riskin.

Kun paikalliset vesitornit, vuoristojäätiköt, häviävät globaalin lämpenemisen vuoksi, ekosysteemit ja siten myös ihmiset jäävät ilman vettä. Samalla menetetään energiantuotanto. Esimerkiksi Perussa 81 prosenttia energiasta saadaan vesivoimana vuoristojoista.

Tutkija David Battisti huomautti tammikuussa The Guardian -lehdelle, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa yksinäänkin ruoantuotannolle valtavan stressin, mutta tässä ei vielä ole huomioitu lämpenemisen seurauksia vesivaroille.

YK:n tilastojen mukaan noin puolet maapallon väestöstä asuu maaseudulla ja on suoraan riippuvainen maaseutuelinkeinoista. Ravinnon saannin kannalta maatalouden varassa olemme kaikki, minkä voi huomata viime aikojen maailman laajuisista ruoan hinnan noususta johtuneista vastalausemyrskyistä.

Maailmanpankin kestävän kehityksen ohjelman johtaja Ismail Serageldin sanoi vuonna 1995 lentäväksi lauseeksi muodostuneen lausahduksen: ”Jos tämän vuosisadan sodat olivat taistelua öljystä, seuraava vuosisata tulee olemaan taistelua vedestä.”

The Times kertoo Zhangin ryhmän analysoineen yli 8 000 sotaa, jotka on käyty viimeisen 500 vuoden aikana. Monet analyytikot ovat nykytilanteesta toista mieltä, sillä heidän mielestään valtioilla on intressi tehdä sopimuksia ja välttää näin vedestä sotiminen. 

Näin kiistatta onkin, valtioilla on nykyisin tällainen intressi. Mutta mitä valtiot voivat tehdä, kun ilmastonmuutos etenee nykyiseen tapaan hallitsemattomasti ja Peak Water -ilmiön jyrkentyminen saa epätoivoiset ihmiset liikkeelle? Ehkä ne lähettävät mellakkapoliisit hillitsemään väkeä.

_______________

Sodat & ympäristö

David Zhangin tutkimusryhmä on analysoinut sotien linkittymistä ympäristöolosuhteisiin.

Vuosina 1000–1400 maailman maatalouden teknologinen taso oli yksinkertaista ja kauppavirrat vähäisiä. Väestönkasvu pysyi myös alhaalla ja väestömäärät melko vakaina. Koska maatalous oli altis säätiloille, keskiajan lämpöjakson kääntyminen pieneksi jääkaudeksi johti sairauksiin, nälänhätiin – ja sotiin. Näiden vuoksi väestönkasvu jäi Euroopassa alhaisimmilleen 1200- ja 1300-luvuilla.

Samana ajanjaksona kylmenemisen aiheuttama ekologinen paine sai mongolit liikkeelle, mikä johti sotiin etelämpänä asuvien kansojen kesken. Nykyisen Kiinan alueen väestö väheni 55 miljoonalla, lähes puoleen. 

Toinen Zhangin ryhmän tutkima jakso sijoittuu vuosiin 1400–1900.  Vuodesta 1500 vuoteen 1800, jolloin Euroopassa elettiin vielä teollista vallankumousta edeltävä aikaa, lämpötilan muutokset, maatalouden satoisuus, väestökehitys – ja sodat – noudattivat aivan samoja kehityslinjoja sekä Kiinassa että Euroopassa. 

Taloudelliset, poliittiset ja maantieteelliset olot olivat toisistaan poikkeavia, mutta lämpötilamuutokset samansuuntaisia. 

Kun maatalouden sadot laskivat, hinnat nousivat. Tietyn hintatason ylityksen jälkeen puhkesivat taistelut.

_______________

mainos

Maailman vesipäivä

Joka vuosi vietetään Maailman vesipäivää 22. maaliskuuta. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 YK:n yleiskokouksen päätöksellä. Vastuullisten poliittisten päättäjien korviin oli alkanut kantautua eri puolilta maailmaa tutkijoiden ja paikallisten asukkaiden hätähuutoja.

Vuoden 2009 teemana on ”rajat ylittävä vesi”. Maailmassa on 236 rajat ylittävää järveä ja jokien valuma-aluetta. Ne ulottuvat 145 valtion alueelle ja kattavat lähes puolet maapallon maapinta-alasta.

Vesipäivän lisäksi järjestetään kolmen vuoden välein Maailman vesifoorumi, jonka pääjärjestäjä on World Water Council. Tänä vuonna foorumi järjestetään Istanbulissa Turkissa 16.–22. maaliskuuta.

Aiempien vuosien perusteella kansalaisyhteiskuntien edustajat eri puolilla maailmaa ovat kritisoineet yhä voimakkaammin vesifoorumien bisneshenkisyyttä.

www.unwater.org/worldwaterday/ ja

www.worldwaterforum5.org/

_______________

LÄHTEET:

Conference secretariat. “Memorandum for a World Water Protocol”.

Working paper: DT.3.2009/EN. Brussels, 4 February 2009 of the

conference ‘Peace with water’. European Parliament.

GLEICK, Peter. 2008. World’s Water 2008 – 2009. Island Press. (Osa

luvuista www.worldwater.org)

HOEKSTRA, Arjen Y. & CHAPAGAIN, Ashok K. 2008. Globalization of Water

– Shareing the Planet’s Freshwater Resources. Blackwell Publishing.

JOWIT, Julie. 2009. “Many glaciers will disappear by middle of century

and add to rising sea levels, expert warns”. 19.1.2009 Guardian.

http://www.guardian.co.uk/environment/2009/jan/19/glacier-rising-sea-levels.

LEWIS, Leo 2009. “Ecologists warn the planet is running short of

mainos

water”. January 22, 2009. The Times. http://www.timesonline.co.uk/tol/news/environment/article5562906.ece

NASA/Goddard Space Flight Center (2005, September 18). Tropical

Deforestation Affects Rainfall In The U.S. And Around The Globe.

ScienceDaily. Retrieved February 19, 2009, from http://www.sciencedaily.com/releases/2005/09/050918132252.htm.

UNEP 2007. Global Outlook for Ice&Snow. Division of Early Warning and

Assessment (DEWA), United Nations Environment Programme UNEP.

VAUGHAN, Adam 2009. “When will the water run out?”. 22 January 2009.

Guardian. http://www.guardian.co.uk/environment/blog/2009/jan/22/water-climate-change.

www.waterfootprint.org

ZHANG, David D., BRECKE, Peter, LEE, Harry F., HE, Yuan-Qing, and

ZHANG, Jane. 2007. Global Climate change, war, and population decline

in recent human history. Vol. 104 No. 49, December 4, 2007.

Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States

of America.

European Parliament, 6.

GLEICK 2008. 1 – 16.

HOEKSTRA&CHAPAGAIN 2008. 126.

www.waterfootprint.org

NASA/Goddard Space Flight Center. 2005.

European Parliament, 5.

mainos

JOWIT. 2009.

UNEP 2007. Chapter 6B.

ZHANG at al. 2007.

VAUGHAN 2009.

LEWIS 2009.

Kuten edellä.

http://www.chinadaily.com.cn/china/2009-02/08/content_7454774.htm

http://news.xinhuanet.com/english/2009-02/06/content_10776185.htm

http://news.xinhuanet.com/english/2009-02/05/content_10769406.htm

http://news.xinhuanet.com/english/2009-02/05/content_10770154.htm

Olli-Pekka Haavisto

  • 9.9.2009