Intia ja Kiina nousevat talousmahdeiksi odotettua nopeammin. Myös Arabiemiraatit porskuttaa mukana.
INTIAN SUURIN kauppakumppani oli viime vuonna Yhdysvallat, mutta ei ole kauan, sillä Kiina on menossa kohisten ohi. Kolmantena tulee Arabiemiraatit. Piskuinen aavikkomaa on jo ohittanut entisen siirtomaaisännän Ison-Britannian ja entiset kasvavat talousmahdit Saksan ja Japanin.
Viime vuonna Intian ja Kiinan välisen kaupan arvo oli 13,6 miljardia dollaria. Siitä Intian viennin osuus oli 7,68 miljardia dollaria, kasvua hurjat 79 prosenttia edellisvuodesta. Intia on yksi harvoista maista, joka vie Kiinaan enemmän tavaraa kuin tuo sieltä.
Arabiemiraattien, Lähi-idän Sveitsin, Etelä-Aasian mahtimaan Intian ja Aasian supervallan Kiinan välinen kauppa kasvaa jatkuvasti ja maiden taloudellinen riippuvuus Euroopasta ja Yhdysvalloista kutistuu. Yhtälö on maailmanpoliittisesti mielenkiintoinen.
LÄHI-IDÄSSÄ ON maailman suurimmat öljyvarat. Intiassa ja Kiinassa puolestaan asuu kolmannes maailman potentiaalisista kuluttajista. Öljyn lisäksi Lähi-idässä on myös paljon muita luonnonvaroja. Vaikka Persianlahden maiden yhteistyö ei käytännössä aina suju parhaimmalla mahdollisella tavalla, mahdollisuutta alueen yhteisvaluutasta väläytellään aika ajoin. Dubaissa, yhdessä Arabiemiraattien emiraatissa, on panostettu erilaisiin kaupan muotoihin. Siellä on monien ylikansallisten yritysten Lähi-idän tai koko Aasian pääkonttoreita, verovapaalla vyöhykkeellä. Esimerkiksi Nokialle Dubain toimipiste on pallonlaajuisestikin yksi tärkeimmistä.
Dubain satamiin ja lentokentille tulee yötä päivää kauppatavaraa, jota myydään eteenpäin. Tämän edelleen myytävän kaupan arvo ja merkitys kasvavat koko ajan.
Intiassa on runsaasti luonnonvaroja, yli miljardi kuluttajaa ja maan ulkopolitiikka on jopa aggressiivisen aktiivista, sitä sävyttää Loistava Intia -ajattelu. Kiinan kanssa käytävän kaupan kasvu on reaalipoliittista menneitten unohtamista. Monia intialaisia kuitenkin hiertää edelleen maan 1960-luvulla Kiinalle häviämä sota ja sodassa menetetty alue Kashmirin koillisosassa.
Kiinan kasvua yhä järeämmäksi talousmahdiksi ei pysäytä mikään. Tosin sitä on vaikeuttanut muun muassa se, ettei Irakin uusi hallinto uusinut Saddam Husseinin aikana tehtyjä öljysopimuksia Kiinan kanssa, vaan sopimukset menivät muille kansainvälisille pelaajille, lähinnä Isolle-Britannialle ja Yhdysvalloille.
Kiina satsaa niinikään vahvasti kauppasuhteisiin kolmannen maailman maiden kanssa. Etenkin Afrikan maissa kulkee ahkerasti kiinalaisia kauppavaltuuskuntia. Päähuomio on kuitenkin Aasiassa, eikä vähiten siksi, että kylmän sodan jälkeen sille tavallaan puolivahingossa tipahti maanosan ainoan todellisen suurvallan asema. Ainoa mahdollinen uhkaaja on Intia; Kiinalla on kaikkea mitä Intiallakin, mutta vain hieman enemmän. Intian ainoa kilpailuvaltti on englannin kieli.
Kiinan tavoitteita palvelevat hyvin vahvat kauppasuhteet Intian kanssa – alijäämäisinäkin – sillä Kiinan suhteet vanhoihin talouden jättiläisiin ovat jatkuvasti epävakaat.
JOTKUT SANOVAT, että vapaakauppa lisää demokratiaa, toisten mielestä taas demokratia lisää vaurautta. Lähi-idän, Etelä-Aasian ja Kaukoidän taloudellisen yhteistyön akselissa ei tarvita demokratiaa. Kiinassa sitä ei ole ollut koskaan, ainakaan siinä mielessä kuin demokratia esimerkiksi Yhdysvalloissa mielletään.
Intiassa taas arviolta 750 miljoona lukutaidotonta – lukutaidottomien määrää ei ole koskaan yritetty tosissaan laskea – kuuluu alempiin kasteihin. Heidän mahdollisuutensa vaikuttaa demokraattisesti maansa asioihin on rajallinen ja sattumanvarainen. Talouden huikeat kasvuluvut eivät näy heidän arkipäivässään.
Arabiemiirikunnissa demokratian ongelma on ratkaistu vanhalla tehokkaalla menetelmällä: vain maan kansalaiset saavat äänestää, ja kansalaisuuden saa vain syntymällä kansalaisen lapseksi.
Esimerkiksi Dubain asukkaista noin 90 prosenttia ei ole emiraattien kansalaisia. Ulkomaalaiset jaotellaan neljään viisumiluokkaan, ja heillä on viisumiluokan mukaiset oikeudet. Sanomatta selvää, etteivät Microsoftin pomot ole samassa viisumiluokassa kuin lukutaidoton intialainen rakennusmies.
Ari Sardar
