Kirjoittanut Kimmo Jylhämö

Kurkistus demarivinkkeliin

Lukuaika: 2 minuuttia

Kurkistus demarivinkkeliin

Miksi nuoret demarit uskovat vahvasti globalisaation kaikille tuottamiin hyötyihin?

NIIN KUTSUTTU solidaarinen palkka- ja työpolitiikka rakennettiin Suomessa 1960–70-lukujen vaihteessa, jolloin solmittiin ensimmäiset tulopoliittiset kokonaisratkaisut. Solidaarinen palkkapolitiikka on perustunut koko ammattialalle yhteisistä palkkaratkaisuista, mikä on taannut työntekijöille keskimääräisesti saman palkan, hyvät oikeudet ja työnantajalle palkkaraamin ennustettavuuden.

Tämä muun muassa demarivetoisen ay-liikkeen ja teollisuuden liitto hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia. Kriitikoiden mukaan siitä kärsivät sekä työttömät että kolmas maailma.

VUODEN AIKANA on puhuttu paljon Kiina-ilmiöstä, jolla tarkoitetaan tuotannon tehostamista ja siirtämistä Kiinaan, koska työvoima on siellä halvempaa.

Nuorten demarien Suomi-ilmiö-kirjassa maailmaa tarkastellaan 2000-luvun demarivinkkelistä. Perustavana lähtökohtana on se, että globalisaation haittojen korostaminen on ”harhaanjohtavaa ja siten vaarallistakin. Globalisaatio ei ole taloussotaa vaan siitä voivat hyötyä kaikki osapuolet – eniten kuitenkin tämän maailman köyhät”. Kirjanenkuljettaa mukanaan naiivia ja kiihkotonta uskoa talouden maailmaan samalla, kun se vaatii katseen kääntämistä Suomeen tuloutettaviin globalisaation hyötyihin.

NUORET DEMARIT eivät juuri puhu kapitalismin imperialismista, rikkaista ja toimettomista eläkeläisistä, uusliberalismista ja ay-liikkeen toimista työttömyyttä vastaan. Nuorille demareille ”maailmantalous avautuu”, ”väestö ikääntyy”, ”valtion rooli kaventuu” ja ”työttömyydellä on ydin”.

SAK:n nuori ekonomisti Olli Koski on toimittanut tämän artikkelikokoelman, joka on osa demareiden ”hyvinvointiyhteiskunnan uudistustyötä” ja jonka ”kulminaatiopiste nähdään sdp:n puoluekokouksessa, jossa hyväksytään sosiaalidemokraattien visiokirja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta”. Visiot on naputettu kirjaksi mukavasti etukäteen.

POLIITTISTA JARGONIA PURSUAVA esipuhe toteaa, että tilanne on muuttunut, enää ei voida jatkaa entiseen tapaan, instituutioiden on muututtava. Tarvitaan sekä uutta asennetta että uutta politiikan sisältöä.

Kuten kaikki demareita lähellä olevat instituutiot, myös nuoret demarit vaalivat puhetta hyvinvointiyhteiskunnan puolesta. Oikeistolaiselta kalskahtavaa rakennereformia on vältettävä. Nuoret demarit näkevät uhkaa siinä, että verotusta lasketaan reippaasti, julkisia menoja leikataan raa’asti ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaa rajoitetaan. ”Reippaasti”, ”raa’asti” ja ”rajoitetaan” ovat pahasta, mutta itse prosessit eivät.

Puhe on ideologista huiputusta, koska kirjoittajien mukaan on lähes vääjäämätöntä, että veroja lasketaan, menoja leikataan ja instituutioiden eli ay-liikkeen toimintaa uudistetaan. Sopivasti.

OLLI KOSKI VIITTAA SIIHEN, että esimerkiksi Kiinan saaminen täydellisesti kapitalistiseen järjestelmään takaisi edullisen tilanteen meille länsimaalaisille moneksi vuosikymmeneksi.

Työvoimavoittoinen työ on kerta kaikkiaan järkevää tehdä Kiinassa, jossa työvoimapula ei uhkaa. Tilanne pitää kiinalaisten tuotteiden kustannukset alhaalla ja meidän tuotteidemme hinnat korkeina suhteessa kiinalaisiin. Edellyttäen että suomalainen tuottavuus ja innovaatioyhteiskunta pitää selkeän hajuraon kolmannen maailman bulkkituotteisiin.

Koski toivoo Kiinan ”sitomista kansainväliseen talouteen ja vuorovaikutukseen”, joka saisi aikaan ”diktatuurin kaatumisen” ja mahdollistaisi ”vapauden” ja ”ihmisoikeudet” Kiinassa.

Tämä ajattelutapa osoittaa, kuinka vääjäämättä kapitalismi on sidottu länsimaiseen ja tässä tapauksessa sosiaalidemokraattiseen maailmankuvaan.

Kaikesta huolimatta on vaikea sanoa, kumpi on hirvittävämpi uhkakuva maailman talouden ja tulevan ympäristökatastrofin kannalta: nykyinen kiinalainen valtiokapitalismi vai unelma kapitalismin voitosta Kiinassa. Mitä tulee demareiden tulevaisuususkoon, me hyödymme tilanteesta joka tapauksessa.

Suomi-ilmiö. Puheenvuoroja hyvinvointiyhteiskunnasta 2000-luvulla. Toim. Olli Koski. Työväen sivistysliitto TSL.

Kimmo Jylhämö