PÄÄKIRJOITUS Hurraa! Pekkarisen vallankumous!

Lukuaika: < 1 minuutti

PÄÄKIRJOITUS Hurraa! Pekkarisen vallankumous!

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on ryhtynyt tosissaan edistämään uusiutuvan energian käyttöä.

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERI Mauri Pekkarinen (kesk.) on ryhtynyt tosissaan edistämään uusiutuvan energian käyttöä. Pekkarinen julkisti ehdotuksensa maaliskuussa ympäristövaliokunnan ilmastoseminaarissa. Jos ehdotus toteutuu edes osittain, kyseessä on tähän asti selvästi merkittävin uusiutuvan energian ohjelma Suomen historiassa.

Pekkarinen puhuu biopohjaisen sähköntuotannon kaksinkertaistamisesta noin 20 terawattituntiin vuodessa. Sähköntuotannon sivutuotteena syntyisi myös suuri määrä – jopa 40 terawattituntia – lämmitysenergiaa. Osa biopolttoaineista olisi metsähaketta ja osa pelloilla erikseen viljeltäviä energiakasveja.

Biokaasun käyttö voitaisiin Pekkarisen mukaan kuusinkertaistaa vuoteen 2010 ja kymmenkertaistaa vuoteen 2015 mennessä, tuulivoiman tuotanto ehkä kymmenkertaistaa vuosikymmenen aikana. Näin kunnianhimoista Suomessa ei ole koskaan ennen ehdotettu.

MUTTA OVATKO PEKKARISEN ehdotukset realistisia? Paketin vahvin puoli on, että uuden rahan tarve olisi vain 60–80 miljoonaa euroa vuodessa. Sen verran tarvittaisiin julkisiin tukiin tai energiaverotuksen muutoksiin. Tämä on selvästi vähemmän kuin Suomi joutuu käyttämään hiilen päästökiintiöiden ostamiseen, eu:n päästökauppajärjestelmän kautta, ellei aio pienentää nykyisiä hiilidioksidipäästöjään. Niitä voi pienentää siirtymällä uusiutuvaan energiaan.

Uutta rahaa ei vaadita enempää, koska esimerkiksi pelto- ja metsäbiomassan tuotantoon käytettäisiin nykyisiä tukirahoja. Jo olemassa olevien tukien ansiosta joissakin tapauksissa ei lisää rahaa tarvita lainkaan, ja pahimmillaankin tarve jää suhteellisen pieneksi.

Etenkin pelto- ja metsäbiomassa ovat erittäin työllistäviä energiantuotannon muotoja. Niihin käytetyt rahat voisivat siis tulla takaisin vielä toisenkin kerran säästettyinä työttömyyskorvauksina ja kasvaneina verotuloina.

Toivottavasti myös muut hallituspuolueet lämpenevät näille ehdotuksille, joita muun muassa ympäristöjärjestöt ovat jo pitkään ajaneet. Ne, jos mitkä, ovat realismia.

Jaana Airaksinen

  • 9.9.2009