Kevät koettaa vesilintua

Lukuaika: 2 minuuttia

Kevät koettaa vesilintua

Vesilintujen kevätmetsästys Suomessa on outo kulttuurinen jäänne.

KUN SATOJENTUHANSIEN vesilintujen armadat saapuvat huhti- ja toukokuussa maahamme, monia niistä kohtaa ikävä yllätys. Suomessa on pitkään pidetty kiinni oikeudesta ampua eteläisellä ja lounaisella rannikollamme sekä Ahvenanmaalla merisorsia kevään ja alkukesän aikana, toisin kuin muissa Euroopan maissa. Yleisesti hyväksytty käytäntöhän on, ettei lintuja tai isompiakaan eläimiä saa metsästää niiden lisääntymisaikoina, vaan niille on annettava rauha kosiomenoihin ja pesintään.

VIELÄ MUUTAMIA vuosikymmeniä sitten keväinen vesilintujahti oli monille saaristolaisille tärkeä keino saada pötyä pöytään talven jälkeen. Nyt tilanne on toinen. Saaristo on osin hiljentynyt ympärivuotisista asukkaista, luontaistalous väistynyt ja elämäntapa yhdenmukaistunut mannersuomalaiseksi. Vesilintujen keväinen jahti mereen laskettavien puisten tai muovisten houkutuslintujen avulla kiehtoo nykyään lähinnä muutamaa tuhatta harrastajametsästäjää.

EU kovisteli Suomea vuonna jo vuonna 1997 siitä, että luontodirektiivin mukaan lintujen lisääntymisaikana ei tulisi sallia metsästystä. Olosuhteiden muuttumisesta huolimatta Suomi vetosi vanhan kulttuuriperinteen jatkumisen puolesta. Virallisessa Suomen vastauksessa EU:lle korostettiin myös, että kevätmetsästys on luvanvaraista, valvottua ja vaikuttaa vain vähäiseen osaan lintukannoista.

”KEVÄTMETSÄSTYS ei vaikuta meidän vesilintukantoihimme”, täräyttää Martti Hario Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Hän on vuosikymmeniä tutkinut merisorsien ja ennen kaikkea haahkojen elämää saaristossa. ”Merilinnustomme on runsaslukuisempi kuin pitkiin, pitkiin aikoihin, eikä muutamien tuhansien tai kymmenientuhansien sorsalintujen tappaminen keväisin ole saanut niiden määriä laskusuuntaan.”

Hario on kuitenkin tutkimuksissaan myös selvästi näyttänyt toteen, että haahkakoiraiden ampuminen keväisin heikentää haahkanaaraiden munintatulosta. Paksukaulaisten naarashaahkojen munasoluista osa jää hedelmöittymättä, jos koiraspuoliso ammutaan tai karkotetaan muualle kevätmetsästyksellä. Naaraslesket pyöräyttävät luodolle kyllä entisen määrän munia, mutta yhä useammasta munasta ei putkahdakaan ilmoille terhakkaa keltaisenkirjavaa poikasta.

Meriemme komistuksilla haahkoilla meneekin nyt huonommin kuin monilla muilla merilinnuilla, mutta ei kevätmetsästyksen takia. Haahkakannat ovat laskeneet viiden prosentin vuosivauhtia, ja vain 0,2–0,5 poikasta haahkanaarasta kohti selviää lentokykyiseksi asti.

”Syynä suureen poikaskuolevuuteen eivät ole paljon esillä olleet isojen lokkien määrän kasvu tai minkit, vaan syyt löytyvät taudeista ja patogeeneistä”, Hario toteaa. Itämeri sairastaa.

MIKA ASIKAINEN työskentelee toiminnanjohtajana Bird Life -järjestössä, joka haluaisi lopettaa kevätmetsästyksen. ”Varsinkin Ahvenanmaan mittava kevätpyynti voi vaikuttaa kielteisesti pilkkasiipiin, joiden kanta Suomessa on pieni ja joilla menee heikosti koko Euroopassa. Lisäksi luodoille nousu ja paukuttelu häiritsee keväisin muiden lintujen pesimäkautta ja lintuharrastusta. Tällaista harrastusta ei tule jatkaa.”

Toinen toiminnanjohtaja, Reijo Orava Uudenmaan riistanhoitopiiristä puolestaan korostaa kevätmetsästyksen harrastajien tekevän alueillaan niin paljon riistanhoitotyötä, että se kompensoi pesimäaikaan tapahtuvat metsästyksen haitat.

KEVÄTMETSÄSTYKSEN hyväksyminen liittyy siis pikemmin ehkä eettisiin ja periaatteellisiin kysymyksiin kuin lintukantojen tulevaisuuteen. Tilanne on toinen syksyisin. Elokuun 20. päivästä lähtien Suomessa ammutaan sorsastuksen yhteydessä vesilintuja paljon enemmän kuin keväällä. Saalis on vuosittain noin miljoona vesilintua, joukossa runsaasti vähälukuisia ja EU:n alueella harvinaisia lajeja, kuten jouhisorsia, heinätaveja, metsähanhia ja lapasorsia.

Satojatuhansia sorsia haavoittuu ja jää löytämättä, koska Suomessa saa metsästää myös hämärässä tai vaikka säkkipimeässä ja ilman saaliin noutavaa sorsakoiraa.

Suomesta puuttuvat myös syksyiset vesilintujen suojelualueet. Ympäristöjärjestöt ovatkin juuri lähestyneet ympäristöministeriötä sekä maaja metsätalousministeriötä kirjeellä tämän epäkohdan poistamiseksi.

Suomi näyttää myös huonoa esimerkkiä muulle Europalle. Kevätmetsästys voidaan rinnastaa meidän suomalaisten herkästi tuomitsemaan pikkulintujen ja petolintujen ansapyyntiin, jota harrastetaan lintujen kevätmuuttoaikoina muun muassa Maltalla ja Sardiniassa.

TÄLLÄ HETKELLÄ kevätmetsästystä koskeva kiista on EU:n tuomioistuimessa. Mika Asikainen uskoo, että monet muutkin EU-maat voisivat vaatia metsästysoikeuksia lintujen lisääntymisajoiksi, mikäli tätä ”primitiivi-metsästystä” saa Suomessa jatkaa.

Haahkojen, allien, tukka- ja isokoskeloiden sekä telkkien ja pilkkasiipien kanssa yhtä huonossa asemassa ovat Suomessa ainoastaan riistaväen usein syyttä rosvoina pitämät ketut ja mäyrät, kuten myös ihmisen toiminnan tuloksena tänne myöhemmin kotiutuneet minkit ja supikoirat, joita niitäkin saa tappaa myös pentueaikoina kesäisin.

Riku Cajander

  • 9.9.2009