Kirjoitus aloittaa sarjan musiikillisesti merkittävistä, poliittisesti latautuneista albumeista.

MANIC STREET PREACHERSIN vuonna 1994 julkaisemalla The Holy Bible -levyllä politiikkaa, anoreksiaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevät sanoitukset ovat riipaisevan kyynisiä, jopa julmia. Levy on kuitenkin ennen kaikkea poliittinen. Se kritisoi kapitalistisia arvoja raivokkaasti, tekee välillä äkillisiä täsmähyökkäyksiä historian hirmutekoja kohtaan ja palaa saarnaamaan palavasti yksilöllisten tekojen ja ajatusten vaikutuksesta yhteiskuntaan.

MANIC STREET PREACHERSIN debyytti Generation Terrorists oli kajalin sotkuinen ja spraymaalinkatkuinen slogan-nivaska. Musiikillinen matka stadionrockmaisen Gold Against Soulin kautta The Holy Bibleen oli suuri loikkaus kunnianhimoisempaan, kolkompaan ja älykkäämpään ilmaisuun.

Kirjallisia ja poliittisia viittauksia vilisevä The Holy Bible saattaa vaikuttaa edeltäjiinsä verrattuna jopa elitistiseltä. Musiikillisesti se sukkuloi raivokkaiden (post)punkkappaleiden ja metallisen industrialkalskeen välillä. Kokonaisuuden yleissävy on maaninen ja lohduton.

11 VUOTTA levyn ilmestymisen jälkeen sen sanoitukset vaikuttavat sanoittaja-kitaristi Richey James Edwardsin maanpäälliseltä päättötyöltä. Vuosi levyn ilmestymisen jälkeen, helmikuussa 1995, James katosi hotellihuoneestaan Lontoosta. Hänen autonsa löytyi myöhemmin Severnin sillan lähistöltä, surullisen suositulta itsemurhapaikalta.

Manic Street Preachers: The Holy Bible. Sony 1994. Kymmenvuotisjuhlan kunniaksi ilmestynyt tuplalevy + dvd The Holy Bible 10th Anniversary Edition.

Jukka Kangas