Suomi panostaa työllistämiseen murto-osan verrattuna Ruotsiin & Britanniaan.
Hallitus on päättänyt, että ensi vuonna kuntien on tehtävä kaikille pitkäaikaistyöttömille aktivoimissuunnitelma. Tehtävä on varsin haasteellinen tehtävä sillä Kelan tilastojen pitkäaikaistyöttömiä oli maaliskuussa jo 50 000.
Lisää pitkäaikaistyöttömiä on tulossa, sillä heinäkuun lopulla tilastoiduista 290 000 työttömästä moni saattaa olla ensi vuonna pitkäaikaistyötön. Avoimia työpaikkoja oli syyskuussa 2009 tarjolla vain 9 295.
Hallituksen ratkaisu kasvavaan työttömyyteen on ensi vuoden alusta kaikille pitkäaikaistyöttömille tehtäväksi määrätty aktivoimissuunnitelma. Siinä hahmotellaan, miten henkilö pääsisi takaisin työelämään. Toimien järjestäminen on kuntien harteilla. Aktivointitoimenpiteinä voi olla esimerkiksi kurssi, kuntoutus tai päihdehuolto.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa 290 139 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 10,7 prosenttia. Tässä joukossa on kasvava määrä korkeakoulutettuja työttömiä, nyt 32 706 eli yli 10 prosenttia työttömistä.
”Pitkäaikaistyöttömiä korkeakoulutetuista on jo 18 prosenttia”, kertoo työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu Akavalta.
Se on enemmän kuin pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä.
”Tohtoritutkinnon suorittaneista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on suhteellisesti vieläkin enemmän, lähes neljännes eli 23 prosenttia tohtoritutkinnon suorittaneista työttömistä on pitkäaikaistyötön”, kertoo Heikki Taulu itsekin yllättyneenä määrästä.
Kun yhä useampi korkeakoulutettu valmistuu suoraan työttömäksi, niin minkälaista aktivointityötä kunnilla mahtaakaan olla heille ensi vuonna tarjolla. Miten 550 euron peruspäivärahalla ja 8 euron kannustimella tehty aktivointityö sitten parantaa pitkäaikaistyöttömän asemaa työmarkkinoilla?
”Rakenteellisesta pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivien ihmisten elämään liittyy monenlaisia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia sekä kasaantuvaa huono-osaisuutta. Näiden ihmisten auttamiseksi tarvitaan yhteiskunnan eri toimijoiden nykyistä pitkäjänteisempää, räätälöityä ja paneutuvaa työskentelyä, jolla voidaan katkaista pysyvää huono-osaisuutta”, totesi Sosiaalialan korkeakoulutettujen järjestön Talentian johtokunta kannanotossaan jo vuonna 2005.
Hallituksen aktivointipäätös ei paranna pitkäaikaistyöttömän toimeentuloturvaa mitenkään. Mielipidepalstoilla onkin herännyt kiivas keskustelu. On kyselty, onko tällainen pakkotyö-aktivointi lain mukaista.
Kun pitkäaikaistyötön aktivoidaan, hän tekee aktivointityötään työmarkkinatuellaan ja maksaa siitä 20 prosenttia veroa. Jos hänelle maksettaisiin sama summa palkkana, olisi veroprosentti 16,8, eli hän maksaa vuodessa veroa 610 euroa enemmän kuin yhtä pientä palkkatuloa nostava maksaisi.
Tuija Kotiranta on tarkastellut väitöskirjassaan aktivointia työttömien ihmisten näkökulmasta.
”Suomessa työttömyyteen liitetään sekä aktivoinnin että kuntoutuksen käsitteet, mikä lääketietellistää työttömyyttä hankalalla tavalla. Aktivoinnin sijaan tulisikin puhua esimerkiksi työllistymisen tukemisesta tai sen esteiden poistamisesta”, Kotiranta ehdottaa.
Työvoiman tarjonta ylittää lähes kaksinkertaisesti työvoiman kysynnän 2007–2012, kerrotaan Uudenmaan TE-keskusalueen raportissa Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen linjaukset vuodelle 2010. Myös valtiovarainministeriön ensivuodelle tekemät ennusteet kertovat työttömyyden jatkavan kasvuaan. Samaa negatiivista kasvusuhdannetta povaa teollisuusmaiden järjestö OECD:n raportti.
Suomi on kuitenkin panostanut työllistämistoimenpiteisiin vain 0,01 prosenttia bruttokansantuotteesta. Panostus alittaa moninkertaisesti muiden OECD-maiden työllistämispanostukset. Britanniassa luku on kymmenkertainen ja Ruotsissa lähes kaksikymmenkertainen.
Merja Niemi
