Kirjoittanut Jari Hanska

Haistan rahaa

Lukuaika: 2 minuuttia

Haistan rahaa

Raha herättää kiinnostukseni aiheeseen kuin aiheeseen.

Ennen vuodenvaihdetta en ollut työskennellyt päivääkään lehden toimituksessa. Kokemukseni rajoittui vapaan toimittajan hommiin. Jouduin selvittämään, mistä Voiman päätoimittajuudessa on kyse. Mikä Voima on?

Vaikka olen myös teatterintekijä, en koe olevani suunnattoman kiinnostunut kulttuurista, joten päätin siirtää vastuun lehden kulttuurisivuista Fifin päätoimittajalle Hannele Huhtalalle. Heti seuraavana iltana jouduin muuttamaan kantaani suhteessa kulttuuriin. Ajauduin ravintolassa väittelyyn kulttuuripolitiikasta – ja innostuin valtavasti. Syy oli teattereiden rahoitus.

Tajusin, että raha herättää kiinnostukseni aiheeseen kuin aiheeseen. Huomasin, että toimittajana lähden ensimmäisenä seuraamaan rahavirtoja. Kun avustin Kampin Kappelia tutkivaa työtoveriani, tartuin ensimmäisenä kiinni kaupungin ja kirkon välisiin rahavirtoihin. Vasta sen jälkeen kiinnostuin moraalisesta ongelmasta: voidaanko maallinen sosiaalityö viedä uskonnolliseen tilaan?

Raha ja valta kulkevat käsi kädessä. Jäin juuri koukkuun tv-sarjaan nimeltä House of Cards. Se käsittelee valtaa Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa. Kevin Spaceyn esittämä päähenkilö Frank Underwood on sarjassa demokraattipuolueen piiskuri, joka pelataan sivuun ulkoministerin paikalta.

Sarjassa Underwood paheksuu entistä neuvonantajaansa, joka on siirtynyt politiikasta öljy-yhtiön lobbariksi. Paheksunta johtuu siitä, että neuvonantaja valitsi rahan vallan sijaan. Vaikka ulospäin usein näyttää, että suuryritykset voivat ostaa kong-ressin edustajat rahalla, toimii mekanismi itseasiassa myös toisinpäin. Valta vaihtuu tarvittaessa rahaan, mutta kaikki valta ei ole rahalla ostettavissa.

Myös suositussa poliiseja ja huumemaailmaa seuraavassa The Wire -tv-sarjassa lopulta tarkkaillaan nimenomaan rahan liikkeitä. Tosielämässä tämä suhde nähtiin myös. Tutustuin eräänä iltana brittiläiseen pankkiiriin, joka vertasi rahoitusalaa huumekauppaan. Sama toimintamekaniikka kuulemma.

Myös toimittajat käyttävät valtaa joka ikinen päivä. Se kuitenkin harvoin tunnustetaan. Toimittajan valta näkyy siinä, mihin hän käyttää aikansa. Mihin aiheisiin tarttuu ja mistä jättää kirjoittamatta. Kenelle antaa äänen.

Kun tartuin Voiman tarjoamaan massiiviseen vallankahvaan, jouduin tarkastelemaan, mihin lehti valtaansa käyttää. En ole niinkään kiinnostunut katsomaan taaksepäin, mistä Voimassa on aiemmin kirjoitettu, vaan kurkistelemaan uusien kulmien taakse.

Tässä lehdessä linja on hahmottumassa, mutta sain ilokseni huomata, että lehteen on valikoitunut juuri haluamiani teemoja. Voima valaisee rakenteita, joissa raha ja valta lymyävät. Kerromme myös ihmisistä, jotka näiden välissä kamppailevat milloin milläkin puolella. Heidät, joilla ei ole valtaa, käännytetään lentokentältä takaisin kuolemaan, rahattomat rimpuilevat slummeissa ja miehitetyillä alueilla.

Huomasinpa painopäivänä senkin, että myös Voiman kulttuurisivut pursuavat analyyseja rahan ja vallan suhteesta.

Jari Hanska