Kirjoittanut Kimmo Jylhämö

Ei mitään erikoista

Lukuaika: 2 minuuttia

Ei mitään erikoista

Turvapaikan anomisen historia on pitkä.

Turvapaikan anomisen historia on pitkä. Kreikkalainen Aiskhylos opetti tragediassaan Turvananojat, että turvananojien piti kantaa mukanaan valkonauhoin seppelöityjä oksia ja puhua ”nöyrästi, pyytävästi, murheen kielellä”.

Lisäksi piti välttää käyttämästä röyhkeää kieltä ja varmistaa, ettei pakenemisen syynä ollut veririkos. Kasvojen ilmeen piti olla kaino ja katseen tyyni.

”Ja muista antaa myöten; olet anoja, paennut muukalainen. Sillä röyhkeys ei sovi heikompien huulille.”

Millä perusteella turvapaikkapäätös tehtiin Aiskhyloksen aikana 2 500 vuotta sitten? Turvapaikananojien piti olla samaa etnistä alkuperää kuin kohdemaan kreikkalaiset, heidän piti palvella samaa jumalaa, joka oli siis tässä tapauksessa Zeus.

Päätöksen teki kansa, koska kuningas ei uskaltanut tehdä päätöstä yksin. Viimeisenä perusteena oli Zeus-jumalan vaade, että ”älä hylkää pakolaista, jonka kaukaa kotoansa ajoi jumalaton uhka”.

Kyllä turvapaikananojat osaavat nykyäänkin anomisen ja alistumisen, mutta se ei riitä. Ikuisuuskysymys kuuluu: kenelle turvapaikka pitäisi antaa? Kansallista eheyttä puolustavat painottavat sitä, että turvapaikanhakijoiden pitäisi olla lähialueilta ja etnisesti samaa ryhmää kuin me. Vapaata liikkumista painottavat taas yhtäläisiä oikeuksia kaikille ihmisille. Kaikki vapaudethan on jo annettu pääomallekin, miksei siis ihmisille?

Perusteettomasti turvapaikkaa hakeva ihminen herättää vihaa, mutta viha ja epäluulo kohdistuvat yhä useammin kaikkiin maahanmuuttajiin. Kuka tietää, mikä on perusteltua ja mikä ei? Esimerkkinä perusteettomista turvapaikanhakijoista on käytetty Bulgarian romaneja. Bulgarialaisten turvapaikkahakemusten määrä oli viime vuonna yli 700.

Romanian romanienkin hakemuksia tuli, mutta he eivät hae Suomesta turvapaikkaa. ”Romanikerjäläiset eivät saa Suomen valtiolta avustuksia, vaan elättävät itsensä enimmäkseen kerjäämällä ja pulloja keräämällä. Romanit eivät voi hakea toimeentulotukea, sillä apuun tukeutuminen toimii käännytysperusteena”, kerrotaan Kukka Rannan tekemässä Romanian romani Princen haastattelussa (s. 27).

Kuitenkin Helsingin Sanomissa poliisi sanoo, että ”bulgarialaisia houkuttelevat Suomeen ilmainen majoitus ja toimeentulotuki eikä suojelun tarve”. Ristiriitaista, koska romanialaisia ja bulgarialaisia koskevat samat lait. Kaikki tietävät, että EU-kansalaisen ei ole helppo saada turvapaikkaa toisesta EU-maasta.

Vuonna 2009 eniten turvapaikkahakemuksia tuli Irakista (1183), Somaliasta (1169), Bulgariasta (722), Venäjältä (599) ja myös Afganistanista (445), jossa Suomellakin on sotilaita.

Miten suhtautua afganistanilaiseen turvananojaan? Tähän ongelmaan törmäsi professori Juha Suoranta, joka tarjosi turvapaikkaa ventovieraalle ja piilotteli nuorta afgaanimiestä viranomaisilta estääkseen kohtuuttoman palautuksen Kreikan pakolaisleirille. Nyt mies opiskelee ammattikoulussa.

Kirjassaan Piilottajan päiväkirja Suoranta palaa 2500-vuotisen perinteen alkuun: ”En koe tehneeni mitään erikoista. Eteeni on vain tullut tilanne, jossa apuani tarvittiin ja jossa tunsin tekeväni oikein. Tekoni on mahdollinen kelle tahansa. Tuntuu tärkeältä sanoa tämä selvästi ääneen.”

Kimmo Jylhämö