Raimo Pesosen esikoiskirjan päihteiset surkimukset eivät osaa katsoa peiliin, mutta kuka tässä maassa osaa?
En kirjoittanut kirjaani sosiaalialan pamfletiksi”, esikoiskirjailija Raimo Pesonen väittää.
”Paljon jätetään myös kertomatta. Olen yrittänyt välttää rankkuutta tirkistelymielessä.”
Huumeiden ja alkoholin maailmasta nyky-Suomessa kertova Erityisosaajia koostuu hengästyttävistä ja tylyistä fragmenteista. Erityisen kirjasta tekee se, että päihdetodellisuutta kuvataan niin päihdehuollon ammattilaisten kuin asiakkaidenkin näkökulmista.
Pesonen tietää mistä kirjoittaa, sillä hän on työskennellyt katkaisuhuoltoasemalla ja lastenhuoltotehtävissä.
Tämä maailma on totta ja tuttua päihdehuoltotyöntekijöille, poliiseille ja ambulanssikuskeille.
”Vallitseva todellisuus on monella tavalla synkkä. Tekstiäni lukeneet ovat puhuneet myös inhorealismista. Jos haluaisin sokeerata, voisin kertoa vieläkin rankempaa kamaa. Todellisuutta pitää lai mentaa ja muunnella, jotta sen voi kirjoittaa kirjaksi.”
Silti kirjaa lukiessa järkyttyy. Kirjoittajan huumori kuitenkin pelastaa tarinoiden muuttumisen liian totiseksi tötteröksi.
Lukija joutuu samanlaiseen pyöritykseen kuin Sörnäisten metroaseman Ikuisen vapun aukion karussa todellisuudessa elävät tallaajat. Henkilöt ovat tunnistettavia inhimillisine heikkouksineen ja vahvuuksineen.
Pesosen alter ego, päihdehuollon ammattilainen Johanna, tahtoo paremman maailman pelastamalla vaikka yhden ihmisen kerrallaan, mutta ei ole käynyt läpi niitä asioita, joita tuossa ammatissa toimiessa pitäisi käydä.
Päihderiippuvainen pikkurikollinen Rakki on perinteinen suomalainen kapakassa kasvanut kaupunkilaismies, jonka asiat ovat jo luisuneet astetta hallitsemattomampaan suuntaan: ”Kuka tahansa voi kompastua tai särkyä. Joskus tosi pienet sattumat heittävät ihmisen elämän täysin toiseen suuntaan.”
”Kuvaisin Rakkia termillä ihminen. Hän ei ole varmastikaan kovin miellyttävä seuralainen. Aina kun puhutaan huumehörhöstä, otetaan ihmiseltä ihmisarvo pois. Rakki on hahmo, jonka kaikki ovat nähneet, mutta kukaan ei ole katsonut silmiin.”
It-yrittäjänä rimpuileva Kari on kehittänyt paineita paetakseen tukevan päihdeongelman: ”Perusyrittäjien ainoa ero muihin duunareihin on oikeastaan huonompi sosiaaliturva. Monet eivät käytännössä voi pitää esimerkiksi sairaslomia.”
”Pohdiskelin kirjoittaessani ongelmavaiheessa olevan narkkarin logiikkaa. Mikä häntä ohjaa? Käänteet ovat äkkinäisiä. Bisnesmiesten ja narkomaanien todellisuudet ovat näennäisesti kaukana toisistaan, mutta niitä ohjaa yllättävän sama logiikka. ”
”Ajatellaan tyyppiä, joka on saanut hyvän ryyppyputken päälle. Hän kaatuilee, naama on ruvella, perhe hajoaa ja työpaikka alkaa mennä alta. Viinanjuonti on kuitenkin vielä mukavaa ja ennen kaikkea pääasia. Viinanjuontiin löytyy myös aina rahaa.”
Kuka tahansa voi jättää akuuttien ongelmien ratkaisemisen huomiseen. Sitä vain ei ole varaa tehdä kovin montaa kertaa. Peiliin katsominen on myös haastava laji.
”Ongelmia tulee, mutta pomo on nilkki ja vaimo kusipää. Siis kaikki paha ulkoistetaan.”
Hän vertaa nykyistä taloudellista tilannetta ja valtion toimia persaukisen juopon logiikkaan. Valtiolla on aina rahaa bisnesmaailman pelastamiseen samoin kuin persaukisella juopolla seuraavaan pulloon.
”Sosiaaliturvasta huolehtiminen on edesvastuutonta ja kusipäistä touhua eikä sellaiseen ole varaa”, Pesonen luotaa poliitikkojen päättelyketjua.
”Työttömät ovat ahneita, vaarallisia ja pahoja, koska he haluavat rahaa. Työttömyys on itsestä kiinni ja köyhyys on oma vika. Kaikki vika siis löytyy ulkoapäin.”
Pesonen hyppää jälleen yksilötasolle ja ihmisen kyvyttömyyteen vaihtaa suuntaa.
”Nuori kaveri saattaa kokea amfetamiinin piikittämisen tosi hienoksi jutuksi. Käytön jatkuessa annosmäärä kasvaa ja jos ei ole huolellinen sydän ei enää kestä. Jos ei käy neulanvaihtopisteessä, saa suurella todennäköisyydellä hepatiitin. Se taas aiheuttaa todennäköisesti maksan vaurioitumisen ja ennenaikaisen kuoleman.”
”Jos ihminen ei tällaisessa vaiheessa ole valmis muutokseen, hän kuuntelee kaiken faktatiedon, mutta ei välttämättä tee mitään.”
Ohjaako koko maailmaamme narkomaanin logiikka? Terveellä järjellä ajattelu ulottuu yksityiskohtiin ja nykyhetkeen, mutta ei suurempiin kokonaisuuksiin saatikka tulevaisuuteen.
”Nykyään tiedetään kasvihuoneilmiöstä ja luonnonvarojen ehtymisestä eikä loputon talouskasvu näin ollen ole mahdollista. Nämäkin asiat kuunnellaan faktoina, mutta talouden on silti kasvettava. Muka.”
Raimo Pesonen: Erityisosaajia. Siltala Publishing 2009. 150 s.
Artikkelin pidempi versio Fifissä.
Timo Kalevi Forss
