johanna_vuorelma_syvatty_ninni_FLAT_CMYK

Epäluottamus huono, kontrolli huonompi

Kansainvälisten luottamusmittausten mukaan elämme epäluottamuksen aikakautta. Viestintätoimisto Edelmanin tänä vuonna julkaistun luottamusbarometrin mukaan mittarit huutavat punaisella. Suurempi osa ihmisiä tuntee epäluottamusta kuin luottamusta neljään yhteiskunnalliseen avaininstituutioon: hallintoon, mediaan, järjestöihin ja yrityksiin.

Kiinnostavaa mittauksessa on, että suurinta luottamus on Kiinassa, missä on keskitetty valtakoneisto ja rajatut kansalaisvapaudet. Tutkijat ovat osoittaneet, että liberaalissa demokratiassa päättäjän tarve saada kansalaisten kannatus puolelleen voi ruokkia poliittisia valheita ja perusteetonta pelon lietsontaa.

Kun hallintoa kritisoiville äänille annetaan mediassa ja yhteiskunnassa laajasti tilaa, vallanpitäjien ja yhteiskunnan keskeisten instituutioiden nauttima luottamus rakoilee helpommin kuin systeemissä, jossa mediakenttä on rajoitettu ja väkivaltakoneisto valjastettu poliittisten mielipiteiden tarkkailuun. Siksi pelkästään luottamuslukuja tarkastelemalla on vaikea päätellä, minkälaisissa olosuhteissa kansalaiset elävät tai kuinka vakaa yhteis­kunta on.

Tämän Voiman teemana on luot­tamus.

Politiikasta-lehden päätoimittajana minulla on ilo ja kunnia ottaa vastuu huhtikuun Voiman päätoimittamisesta. Palkittu Politiikasta on politiikan tutkimusta ja yhteiskuntatieteitä yleistajuistava verkkolehti, joka tarjoaa yhteiskunnallisia analyyseja ajankohtaisista aiheista. Tuomme tähän numeroon erityisesti tutkittuja näkökulmia ja tutkijoiden ääntä.

Artikkeleissa tarkastellaan luottamusta eri lähtökohdista ja eri konteksteissa.

Kansijutussa Suomen Saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti kertoo siitä, millaista on kuulua vähemmistöön, joka on ollut sadan vuoden ajan valtion epäluottamuksen ja suhteettomien kontrollitoimien kohteena.

Tutkija ja taiteilija Susanna Hast puolestaan kertoo, kuinka jordanialaisella pakolaisleirillä lasten ja nuorten itse­luottamus ja luottamus toisiin vahvistuu kehollisen työskentelyn avulla.

Toimittaja Jukka Rislakin haastattelussa sivutaan sitä, miten aikakauden ideologiset ja poliittiset virtaukset vaikuttavat median luotettavuuteen.

Kirsi Pauliina Kallio ja Teppo Eskelinen tarkastelevat artikkeleissaan luottamusta tieteeseen ja tiedemaailman käytäntöihin. Tutkimuksen poliittisuus ja julkaisukäytäntöjen kaupallisuus ovat osaltaan luomassa luottamuskuvaa tieteestä.

Lehdessä kerrotaan myös siitä, miten ympäristöhallintoa ajetaan alas sillä oletuksella, että ympäristövastuu toteutuu pikemminkin luottamuksen ja aktiivisten kansalaisten kautta kuin valtiollisen kontrollin avulla. Todennäköisyys sille, että yritykset asettavat taloudellisen edun ympäristöedun edelle, on suuri. Siksi ympäristökysymyksissä luottamus on kyllä hyvä, mutta kontrolli parempi.

Kun puhumme kansalaisten ja valtion välisestä suhteesta, valtion epäluottamus kansalaisia kohtaan voi johtaa kiristyneeseen kontrolliin. Vapaassa yhteiskunnassa kansalaisten kannattaa suhtautua epäluuloisesti kaikkiin sellaisiin uudistuksiin, jotka lisäävät kansalaisiin kohdistuvaa kontrollia ja valvontaa.

Isoveljen perään haikailevalla politiikalla ei välttämättä lunasteta sen tarjoamaa lupausta lisääntyneestä turvallisuudesta vaan pikemminkin ruokitaan yhteiskunnallista epäluottamuksen ilmapiiriä. Kansalaisten ja valtion välisessä suhteessa epäluottamus on huono, mutta lisääntyvä kontrolli vielä huonompi.

Johanna Vuorelma työskentelee yliopiston­lehtorina (ma.) Helsingin yliopiston Eurooppa-­tutkimuksen keskuksessa ja ­päätoimittaa Politiikasta-lehteä. Vuorelman, Hiski Haukka­lan ja Carina van de Weteringin toimittama tiedekirja Trust in International Relations (Routledge 2018) käsittelee luottamusta kansainvälisissä suhteissa.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu