Alfred pala palalta

Psykon suihkukohtaus, jossa siihen asti elokuvan päähenkilöltä vaikuttanut Marion (Janet Leigh) murhataan, kun vasta 40 minuuttia elokuvaa on kulunut, on yksi keskeisimpiä elokuvahistorian kohtauksia. Elokuvaohjaaja Peter Bogdanovich (The Last Picture Show, Targets) kertoo kohtaukseen keskittyvässä dokumentissa kuinka nuo minuutit herättivät Times Squaren ensiesityksissä niin kovaa kirkumista, ettei elokuvan ääniraitaa kuullut sen alta lainkaan. Kohtausta varten rakennettiin 78 eri kamera-asetelmaa ja valmiissa elokuvassa on 52 leikkausta. Dokumentin nimi on mainion leffanörtisti nimetty: 78/52.

Hitchcock kuvasi kohtausta yhteensä seitsemän kuvauspäivää. Dokumentissa kohtaukseen keskitytään samanlaisella pieteetillä. Mukana haastateltavien joukossa on sekalainen joukko pitkälti kauhuelokuvista innostuneita nimiä, joista tunnetuimpia lienevät Guillermo del Toro, Jamie Lee Curtis, Elijah Wood, Bret Easton Ellis, Peter Bogdanovich, Danny Elfman, Eli Roth ja Richard Stanley. Heidän lisäksi mukaan mahtuu sekä elokuvatutkijoita että tuntemattomampia ohjaajia kuten Suomessa Night Visionsissä vierailleet Aaron Moorehead ja Justin Benson.

Hitchcock rahoitti Psykon itse, kun studiot eivät suostuneet sitä takaamaan siitä huolimatta, että hänen edellinen elokuvansa North by Northwest oli valtava menestys. Paramount kuitenkin suostui levityssopimukseen, minkä ansiosta elokuva levisi yhtä laajalle kuin hänen muutkin ohjauksensa. Psyko tehtiin pienellä budjetilla ja Hitch itse kuvailee dokumentissa kuultavassa haastattelussa elokuvaa leikkimieliseksi provokaatioksi, jonka kaikki ottivat tosissaan.

Niin kohtauksen teknistä poikkeuksellisuutta kuin sen merkitystä analysoidaan erinomaisesti. Kohtaus liitetään Hitchcockin muihin elokuviin, taidehistoriaan, anekdootteihin Hitchcockin äidistä sekä kylpyhuoneiden toistuvuuteen miehen töissä. Suureen rooliin nousee myös puukotuksen vaikutus slasher-elokuviin.

Valtaosa esitetyistä teorioista ja näkökulmista eivät ole mitenkään liioiteltuja ja ne ovat varsin yleistajuisia. Osa korostaa Hitchcockin piilevää huumoria. Dokumentti tasapainoilee taidokkaasti viihdyttävän ja informatiivisen elokuvan välimaastossa sortumatta epäolennaisuuksiin. Kiinnostavasti haastateltujen kommentteja on leikattu yhteen niin, ettei aina kaikkien muistikuvat elokuvasta vaikuta parhaimmilta mahdollisilta.

Elokuvasta nauttiminen vaatii tietysti hieman leffanörttiyttä. Informaatiota tulee niin tiuhaan, että sen seuraaminen voi olla noviisille hankalaa ja luonnollisestikaan elokuvaa ei kannata katsoa, jos alkuperäinen Psyko on näkemättä. Osaa haastatelluista kuuntelisi mieluusti enemmän (Richard Stanley, Bret Easton Ellis), osaa olisi voinut olla vähemmän (Elijah Wood). Näistä pienistä varauksista huolimatta kyseessä on melkeinpä kutkuttavinta puhuvia päitä sisältävää dokumenttielokuvaa maailmassa. 78/52 on todennäköisesti parhaita dokumenttielokuvia, jonka voi nähdä Suomen elokuvateattereissa tänä vuonna.

78/52 esitetään Night Visionsin Back to Basics -festivaaleilla ensi viikolla.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Häiriköt

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *