Vuoden parhaat elokuvat

Muiden kriitikoiden listoja lukiessa tuntuu siltä, ettei tämä ollut mitenkään erityinen elokuvavuosi. Se oli silti ainutlaatuinen suomalaiselle elokuvalle. Hymyilevän miehen Cannes-palkintoa on käsitelty tässä blogissa jo monesti. Sen ohella myös Aleksi Salmenperän Jättiläisestä oli vaikea löytää vikoja. Talvivaaraa käsittelevä fiktio pursusi kiinnostavia kohtauksia ja sen käsikirjoitus tuntui normaalia hiotummalta ja kompaktimmalta.

Amerikkalaiselle elokuvalle tämä oli niinikään varsin hyvä vuosi. Whit Stillman nousi suosituksi hulvattoman hauskalla Jane Austen -filmatisoinnillaan Love and Friendship. Kun tapasin ohjaajan Sodankylässä 2015 elokuva oli äänileikkausta vaille valmis. Stillman vaikutti rentoutuneelta ja käänsi keskustelun mielellään vasta julkaisemattomaan elokuvaansa. Stillman kertoi halunneensa alunperin kirjailijaksi, joten ei ehkä olekaan niin suuri ihme, että juuri Austen-filmatisointi sopi hänelle niin hyvin (aiemmat ovat alkuperäiskäsikirjoituksia). Love and Friendshipistä tuli yli 60-vuotiaan ohjaajan menestynein elokuva Yhdysvalloissa. Stillman ei ottanut elokuvaa tehdessään palkkiota vastaan, mutta hän saa osan tuotoista, joten menestys on siltäkin kannalta mainitsemisen arvoista.

Toinen tosin toistaiseksi isoa rahallista läpimurtoa edelleen odottava amerikkalainen elokuvantekijä on Ira Sachs (Keep the Lights On, Love is Strange). Hänkään ei haastatelussa erityisemmin ilahtunut, kun mainitsin amerikkalaisen indie-elokuvan. Sachs kertoi Tukholman elokufestivaaleilla saaneensa inspiraation elokuvaansa kahdesta Ozun elokuvasta (Good Morning, I Was Born, But…) ja koki hengenheimolaisuutta enemmänkin ranskalaisen Claire Denis’n kanssa. Sachsin Little Men näytettiin myös Berliinissä, jossa hän kiteytti yhden näytöksen päätteeksi kauniisti elokuvan sisällön Jane Austenin kirjoja koskevaan yleiseen luonnehdintaan: ”All of her novels could be boiled down to problems of love and problems of money”.

Näitä probleemeja riittää niin Stillmanin elokuvassa kuin Sachsin Little Menissäkin. Jälkimmäinen kertoo kahdesta pojasta, joiden ystävyys kariutuu vanhempien rahahuolista johtuen. Suosittelen sitä erityisellä lämmöllä.


Osallistuin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomen arvostelijain liiton elokuvajaoksen äänestykseen vuoden parhaasta elokuvasta, minkä voitti Paul Verhoevenin Elle. Äänestykseen kelpasivat kaikki Suomessa perinteisen elokuvateatterikierroksen saaneet elokuvat, joista annoin ääneni näille: Isäni Toni Erdmann, Tuli mereltä ja Hymyilevä mies. Nämä kolme nousivat ylitse muiden (ja olenkin jälkimmäinen poislukien kirjoittanut niistä pidemmin jo Vasemmistonuorten Liberoon).

Näiden ohella tänä vuonna tuli paljon hyviä elokuvia, mutta niistä suurin osa on jo saanut paljon huomiota mm. viime Oscareissa. Elle (jota en ole nähnyt) saa ensi-illan Ruotsissa vasta ensi vuonna. Elokuvateatterien tarjonta on niin paljon parempaa Ruotsissa kuin Suomessa, että päätin poikkeuksellisesti em. syistä tehdä myös toisen listan. Ylimääräiselle listalle kelpasivat myös festivaaliesitykset Suomesta ja Ruotsista, vaikka valtaosa onkin saanut perinteisen levityksen Ruotsissa.

Koin, että toisen listan elokuvat ansaitsevat lisää huomiota. Osa jo tekstissä mainituista elokuvista ei syystä tai toisesta mahtunut kummallekaan näistä. Listojen välistä löytyy bonus-elokuva ja lopussa se perinteisempi lista, joka tänään asettui tuohon järjestykseen.

 

Manchester By the Sea (Kenneth Lonergan)

De Palma (Noah Baumbach, Jake Paltrow)

In Jackson Heights (Frederick Wiseman)

American Honey (Andrea Arnold)

Little Men (Ira Sachs)

Mountains May Depart (Jia Zhangke)

The VVitch (Robert Eggers)

Neon Bull (Gabriel Maresco)

Right Now, Wrong Then (Hong Sangsoo)

The Hateful Eight 70mm Roadshow (Quentin Tarantino)

 

Vuoden paras VOD: Sleeping with Other People (Leslye Headland)

 

Isäni Toni Erdmann (Maren Ade)

The Big Short (Adam McKay)

Tuli mereltä (Gianfranco Rosi)

Carol (Todd Haynes)

Hymyilevä mies (Juho Kuosmanen)

The Lobster (Yorgos Lanthimos)

Son of Saul (Laszlo Nemes)

Tämän jälkeen (Mia Hansen-Love)

Knight of Cups (Terrence Malick)

Arrival (Denis Villeneuve)

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *