Nälkämaan sampo

Nälkämaan Sampo, pysähdy!

Katsoin tämän dokumentin kerran, katsoin toisen.

Olen ikäni katsonut dokumenttielokuvia eri maista, kirjoittanutkin niistä, mutta Nälkämaan Sampo on ehkä kaikkein hyytävin näkemäni todellisuustrilleri.

Koska: Siinä edetään johdonmukaisesti, kuva kuvalta kuin venäläistä maatuskaa kuorien kohti täydellistä rikosta. Turbulenssissa ovat ihminen, luonto, valtiontalous ja virkamiesmoraali.

Se tapahtuu nyt ja tässä, silmieni edessä, Suomen Sotkamossa.
Siinä uhanalaistetaan Suomen suuret vesistöt, kaikki mikä niiden varsilla elää, liikkuu ja hengittää.

Ympäristöluvat ovat puuteellisia tai niitä ei ole olemassakaan. Ei ole esimerkiksi uraanin kaivuuta koskevaa lupaa.

Työmaalla ihminen kuolee ympäristömyrkkyihin. Altaassa kelluu kuolleita lintuja. Väitetään että luontoaktivistit ovat tuoneet ne sinne.

Poliisi tukii. Kuolleet linnut ovat menehtyneet altaan myrkkyihin.

Rikinhajuinen ilma on keltaista. Ja vedet mustan haisevia.
Altaasta valuu vuodessa jopa 200 tonnia säteilevää uraania, joka leviää kaikkialle jokiin, järviin ja lopulta mereen saakka.

Talvivaara, omistajiensa mukaan maailman merkittävin, hienoin, suurin ja tuottavin kaivoskokeilu on aiheuttanut ympäristökatastrofin toisensa jälkeen. Sen valtiolle eli meille tuottama tappio kipuaa näinä aikoina yhteensä noin kahteen miljardiin euroon.

”Emme ole täällä lopettamassa Talvivaaran toimintaa vaan jatkaaksemme sitä”, sanoo SAK:n entinen johtaja, nykyinen kansanedustaja Lauri Ihalainen muutama vuosi sitten asukastapaamisessa.

”Ilmapiiri on suorastaan hyvä”, sanoo samassa tilaisuudessa Alexsander Stubb. Hänen mielestään toimina Sotkamossa on ”laillista, hyvää ja kunniallista”.

Elettiin aikaa, jolloin Talvivaara olisi vielä voitu sulkea kunniallisesti.

Kymmenet, sadat ja lopulta tuhannet miljoonat eurot palavat. Parhaillaankin.

Tappiot ovat niin suuria, että niitä on vaikea hahmottaa ja ymmärtää tilanteessa, jossa Suomi säästää jopa yliopistonsa ja tieteensä reikäisiksi ja tekee rahoitukseen poistoja tulevaisuudestamme, lasten päivähoidosta, homekoulujen ja -päiväkotien korjaamisesta. Ihan kaikesta, jota aikaisemmin sanottiin pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi.

Jos itsensä seinään ajanut ja konkurssitilaan vienyt kaivos tarvitsee tuekseen satoja miljoonia euroja, ne löytyvät. Niin mistä?

Sotkamon Talvivaara putoaa valtion syliin tappioineen Terrafamena, jonka tulevaisuus ratkaistaan eduskunnassa nyt kesäkuussa.

Vaasan hallinto-oikeus on äsken tehnyt tärkeän päätöksen, että Talvivaaran altaiden myrkkyjä Nuasjärveen kylvävän purkuputken lupa on ollut vain määraikainen ja se on suljettava.

Mika Koskisen ohjaama Nälkämaan Sampo -dokumenttielokuvaa on kuvattu neljän vuoden ajan, neljänä vuodenaikana.

Dokumentin todistusvoimaisuus perustuu tutkittuun tietoon, asiakirjoihin, luontohavaintoihin, vesistömittauksiin ja korkeimpaan mahdolliseen asiantuntemukseen.

Kamera antaa asukkaille kasvot ja äänen. Heidän epätietoisuutensa, epätoivonsa ja voimattomuutensa tulee koskettavan lähelle.
Mistä minä tiedän sairastuuko lapseni täällä? kysyy nuori äiti keinutellen vauvaa vaunuissa.

On niin helppo samaistua. Minä asun kaukana katastrofista, mutta se on mahdollinen aivan kaikkialla aivan milloin tahansa.

Kansanedustajia sumutetaan ja heidät täytetään väärillä tuloslaskelmilla ja menestysennusteilla. Ne eivät tänään kestä päivänvaloa.

Valtiovalta, virkamiehet ja kaivospääoma on ottanut itselleen vallan valehdella alueen asukkaille ja osakkaille aivan vapaasti ja alati. Dokumenttielokuvan kaikkialla läsnäoleva nopea ja nokkela kamera kuvaa tilanteet, joissa he jäävät surkeasti kiinni

Moraalisen rappion pohjalukemat ovat tässä.

80 000 piensijoittajaa menetti rahansa. 970 työpaikkaa on vielä jäljellä, mutta voitaisiinko heidät työllistää muihin töihin? Ainakin alueen entisöiminen vie vuosia. Ja maksaa? Ministeri Olli Rehnin mukaan alasajon hinta on noin 300 miljoonaa euroa.

Dokumentin tekijät riveissään muun muassa Sampsa Oinaala, ja asiantuntijoina Suomen johtavat ympäristöprofessorit ja -tutkijat kuten Geologisen tutkimuskeskuksen emeritusjohtaja ja Helsingin yiopiston professori Matti Saarnisto tai Joensuun yliopiston professori Heikki Simola pystyvät lähdekriittiseen tarkkuuteen.

Sotkamon viisas ja asiantunteva kappalainen Antti Lankinen on keskeisessä roolissa alueen ihmisiä lohduttaessaan ja valistaessaan. Hänen vuokseen voisin vaikka liittyä takaisin kirkkoon.

Pääosa on kuitenkin luonnolla eri vuodenaikoina. Näemme ihmisen toiminnan vaikutukset väreissä, ilmakuvina ja lähikuvina. Itke äiti maa.

Nälkämaan Sampo saa ensi-iltansa 6.5. alkaen eri puolilla Suomea, Helsingissä sitä esitetään Kinopalatsissa. Esitysten kylkeen on järjestetty keskustelutilaisuuksia ja paneeleja, jollainen tulee huippuesiintyjineen myös Helsinkiin torstaina 12.5. klo 17.30. Seuraa Talvivaara-sivuja esimerkiksi facebookissa.

Nälkämaan Sampo -elokuvan facebook-sivu:
www.facebook.com/nalkamaansampo

Paikallistapahtumia:
https://www.facebook.com/events/261964317485594/

Helsinki ja paikallistapahtumia
https://www.facebook.com/events/1113616148659492/

Katso traileri täältä:

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Mitä sä täällä teet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *