Brandalism Pariisissa

Ympäristöaktivistit jäivät terrorismin jalkoihin

Tuskin kukaan yllättyi, kun Ranskan hallitus rajoitti YK:n ilmastokokouksen alla mielenosoittajien oikeuksia terrorismin varjolla.

Maailman johtajat ovat kohdanneet toisensa entuudestaan jo 20 kertaa YK:n ilmastokokouksissa ja parhaillaan he kohtaavat 21. kerran Pariisissa järjestettävässä kaksiviikkoisessa COP21-kokouksessa. Tunnelmat ovat toiveikkaita, mutta en ehkä kuitenkaan pidättelisi hengitystäni ilouutisia odotellessani. Kyseisten päättäjien ja heidän edeltäjiensä track record ei ole erityisen vakuuttava. Kerta toisensa jälkeen näissäkin kokouksissa talous on ajanut yli ympäristökysymyksistä – ilmiö, jota muun muassa Naomi Klein purkaa ansiokkaasti uusimmassa Tämä muuttaa kaiken -teoksessaan.

Talouskasvu ja ympäristö ovat ilmiöitä, joiden yhteensovittaminen on lähes kaikilla mahdollisilla tavoilla, no,  mahdotonta. Onkin perin perverssiä, että YK:n ilmastokokouksen järjestelyissä on mukana myös yritysyhteistyökumppaneita. Ja vielä sellaisia yritysyhteistyökumppaneita, joiden toiminta ajaa juurikin sitä ilmastonmuutosta.

Tähänkin ristiriitaan puuttui Brandalism-ryhmä juuri kokouksen alla. Ryhmä tulosti 80 taiteilijan suunnittelemia julisteita ja sijoitti omin lupinensa 600 julistetta Pariisin bussipysäkkien valomainostauluihin. Mainostauluja hallinnoin JCDecaux, joka sekin on COP21:n yritysyhteistyökumppani. Tyyliltään julisteet vaihtelivat vastamainoksista taideteoksiin ja propagandapläjäyksiin.

Pariisi ei ollut Brandalism-porukan ensimmäinen kohde. Esimerkiksi vuosina 2012 ja 2014 ryhmä toteutti vastaavat tempaukset Britanniassa.

”Mainonta ei vastaa olemassa oleviin tarpeisiin vaan se luo uusia. Eikä mainonta tyydy pelkästään luomaan tarpeita, vaan se luo turvattomuuden tunnetta, koska emme voi himoita jotain ilman että tunnemme puutetta”, porukan äänitorvi, ”Bill Posters”, totesi Voiman haastattelussa.

Vaikka lähtölaukaus COP-mielenosoituksille oli näinkin loistokas, eivät hommat menneet ihan putkeen tämän jälkeen. Ranskan viranomaiset kielsivät pitkään valmistellun ja jopa maailman kautta aikain suurimmaksi ennakoidun ympäristömiekkarin, koska terrorismi. ”Jaa että mitä?”, te kysytte. No, eihän tämä millään muotoa ensimmäinen kerta ole, kun terroristi-iskun jälkimainingeissa rajoitetaan kansalaisten vapauksia turvallisuuden nimissä. Epäilemättä laajimmin tunnettu esimerkki tästä on Yhdysvalloissa 9/11-iskujen jälkeen pikavauhdilla läpirunnottu Patriot Act -laki, jonka ongelmallisuudesta on puhuttu sittemmin keskeytyksettä.

Tämä mielenosoitusoikeuden rajoittaminen on ilmoitettu väliaikaiseksi. Nähtäväksi jää, kuinka väliaikaisesta korjausliikkeestä on kyse ja palautuvatko kansalaisille avoimeen yhteiskuntaan kuuluvat oikeudet. Jos eivät, voimme lienee laskea sen terroristien voitoksi.

Vastavetona kansalaiset asettelivat tuhansia kenkiä Place de la Républiquelle, josta mielenosoituskulkueen oli tarkoitus liikahtaa. Nyt näkymättömiin työnnetyistä aktivisteista on näkyvissä ainoastaan heidän kenkänsä. Ehkä hieman ristiriitaisin tuntein olen siitä, että kenkäparin aukiolle kävi jättämässä myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja paavi Franciscus – ele mitä hienoin, mutta näillä herroilla on toki pääsy toisille areenoille joissa toivoisin heidän kunnostautuvan.

KUVA: Avaaz.org
KUVA: Avaaz.org

Mutta tapahtui sitä Suomessakin, ilmastomarsseja järjestettiin useissa kaupungeissa. Ehkä riemastuttavin tapahtuma nähtiin Helsingissä, jossa marssijat kohtasivat Stockan kohdalla Eliitin oikeuksien puolesta -vastamielenosoituksen. Siinä vauras kansanosa marisi oikeuksiensa perään kuin Henri Laasanen pillun perään konsanaan.

”Olemme viimeisiä jäljellä olevia rikkaita”, ”Viimeiset veroparatiisit suojeltava!”, ”Our profit, not your planet!” ja muut iskulauseet kaikuivat Aleksanterinkadun kivitalokorttelien seinissä ilmastomarssin soljuessa ohi. Erityinen kehu tiukasti päivänpolitiikkaan linkittyvästä ”90 prosenttia tutkijoista on meidän kanssa samaa mieltä” -julistuksesta.

Tässä sitä mökää pidetään. KUVA: Sunna Kangas
Tässä sitä mökää pidetään.
KUVA: Sunna Kangas

Eihän asiat tietenkään olleet sitä, miltä ne näyttivät ja kyseessä oli ympäristöstä huolestuneiden ja hassuttelun haluisten aktivistien tempaus. Tavoitteena näillä mielensä osoittajilla oli tehdä näkyväksi ”yrityslobbareiden ja rikkaampien kansanosien rooli ja merkitys ilmastoneuvotteluissa”. Hyvin samoilla linjoilla siis olivat kuin edellä mainittu Brandalism-ryhmä.

Läpinäkyvyyden nimissä kerrottakoon, että osallistuin itse tuon tempauksen ideointiin Espoon Otaniemessä syyskuussa järjestetyssä Power Shift -tapahtumassa. Idea lähti liikkeelle juurikin ajatuksesta, että miltä näyttäisi jos nuo ilmastonmuutosta talouden nimissä ajavat tahot esittäisivät näkemyksiään ja arvojaan perinteisen mielenosoituksen kontekstissa. Melkoisen hassujahan näkemykset noin esitettyinä olivatkin. Hassuja ne kuitenkaan eivät ole käytännössä toteutettuina.

Kuten aina, yllättävät asiat herättävät tunteita ja myös moneen suuntaan. Osa ohikulkijoista otti tämän ”vastamielenosoituksen” tosissaan ja huuteli takaisin vastakkaisia näkemyksiä.

Tämä ei tietenkään häiriköitä häirinnyt ei kukaan oikeasti tainnut hirveästi hermostua.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Häiriköt

Yksi vastaus artikkeliin ”Ympäristöaktivistit jäivät terrorismin jalkoihin”

  1. Terve!

    Lueskelin tässä hieman julkaisuanne ja eräs kohta artikkelissa pisti silmään.

    ” Siinä vauras kansanosa marisi oikeuksiensa perään kuin Henri Laasanen pillun perään konsanaan.”

    Ei nyt millään pahalla, mutta tämäkö on asiallista ja aikuista käytöstä? Tällainen tyyli varmasti vetoaa nuoreen kärkkäitä mielipiteitä omaavaan lukijaan, mutta minkäänlaista arvokkuutta medianne ei tällä tavoin onnistu itselleen saamaan.

    Toisten ihmisten halventaminen tehokeinona on alhaista. Varsinkin tässä tapauksessa, kun halvennettava ei liity koko jutun sisältöön yhtään mitenkään.

    Toivoisin, että yrittäisitte jatkossa säilyttää kuitenkin asialinjan. Vaikka internet-tyylinen kärkäs sanailu on hauskaa ja valitettavasti nykyaikaa, niin teidän ei tarvitsisi siihen alentua. Journalismin taso on yleisesti ottaen täyttä paskaa ja uskon, että saavuttaisitte asialinjalla paljon enemmän kuin nälvimällä irrelevantteja ihmisiä, joista ette satu pitämään.

    Ystävällisin terveisin lukija kymmenen vuoden takaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *