Poliisidosentit huolissaan -meemi2

Poliisiammattikorkeakoulun avaus: Anarkistit ja demokratia

Poliisin mukaan Perussuomalaisten kannatuksen lasku on demokratian kriisi? Siis että mitä?

Poliisiammattikorkeakoulu on ottanut tavakseen julkaista yhteiskunnallisia avauksia. Näin tällä kertaa.

”Anarkistien pyrkimykset vaientaa kansallismielisten mielenosoitus itsenäisyyspäivänä väkivallan keinoin ja maahanmuuttokriittisen perussuomalaisen puolueen kannatuksen lasku kertovat demokratian kriisistä.”

Tämä lause yksistään herättää verrattoman monta ajatusta. Listaan niitä tähän alle.

Kuten toimittaja Emilia Kukkala huomautti ylikomisario Jukka Hakolan haastattelussaan, ei itsenäisyyspäivän kahakassa ollut kyseessä ollut anarkistien järjestämästä vastamielenosoituksesta. Poliisi on itse päättänyt viestinnässään ilmoittaa vastamielenosoittajat anarkisteiksi ja 612-soihtukulkueen järjestäjät puolestaan kansallismielisiksi. Mainitun kulkueen taustavoimien avoimet äärioikeistolaiset kytkennät loistivat poissaolollaan viranomaisten viestinnässä tuolloin ja samoin ne loistavat poissaolollaan myös tästä avauksesta.

Varmasti vastamielenosoituksessa oli mukana anarkistejakin, mutta myös monia muita aatteita ja ajatuksia kannattavia kansalaisia, joita ns. ottaa päähän natsit ja rasismi. Se, että poliisi on päättänyt niputtaa kaikki osallistujat anarkisti-kategoriaan, kertoo ehkä määrätietoisesta halusta leimata osallistujat tai mahdollisesti haluttomuudesta nähdä todellisuutta sellaisena kuin se näyttäytyy poliisiaseman ulkopuolella.

Jos nyt kuitenkin käytämme tässä termiä ”anarkisti”, niin toivottavasti näiden anarkistien rettelöinti ei aja demokratiaamme kriisiin. Jos ajaa, niin sitten se on kyllä ollut jo ihan lähtökohtaisesti huolestuttavan heikoissa kantimissa.

Tyytymättömyydestä rehaaminen epäilemättä kyllä kertoo.

Täysin ymmärtämättä minulta jää se ajatus, että hallituspuolueen kannatuksen lasku on PolAMK:n tutkijoiden mielestä demokratian kriisi. Kerrankos sitä. Varsinkin, kun puolue on ratsastanut kaikkiin vaaleihin vastustamalla establismenttia ja on nyt päätynyt osaksi sitä. Ihan lonkalta uskaltaisin heittää, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun populistipuolue ottaa iskua hallitusvastuun myötä – SMP anyone?

Maailmalla on toki niitäkin valtioita, joissa puoluekannatus pysyy muuttumattomana niin vaaleista toiseen kuin niiden välilläkin. Demokratioiksi niitä harvoin nimitetään, vaan yleisemmin diktatuureiksi. Sen sijaan demarien pitkään jatkunut kannatuksen lasku epäilemättä kertoo jotain merkittävästi kiinnostavampaa yhteiskunnan muutoksesta.

Hieman ihmetyttää myös yksi poliisin ja poliisidosenttiensa sanavalinta. ”Maahanmuuttokriittisyys” on termi, joka on viimeaikaisen keskustelun myötä niin arvolatautunut, että sitä ei voi pitää millään muotoa neutraalina. Avauksen allekirjoittaneiden dosenttien luulisi ymmärtävän tämän.

Vertailun vuoksi. SDP:n kannatus on historian aikana vaihdellut eduskuntavaaleissa 47,29 prosentin ja viime vaalien 16,51 prosentin välillä. Tällä hetkellä persujen kannatus on vielä turvallisesti jytkyvaaleja edeltävää tasoa korkeammalla. Tästä tuuliviiristä ei ehkä kannata ottaa kiintopistettä suomalaista yhteiskuntaa tarkasteltaessa, vaikka vastaansanomattoman kiinnostavasta ilmiöstä onkin kyse.
Vertailun vuoksi. SDP:n kannatus on historian aikana vaihdellut eduskuntavaaleissa 47,29 prosentin ja viime vaalien 16,51 prosentin välillä. Tällä hetkellä persujen kannatus on vielä turvallisesti jytkyvaaleja edeltävää tasoa korkeammalla. Tästä tuuliviiristä ei ehkä kannata ottaa kiintopistettä suomalaista yhteiskuntaa tarkasteltaessa, vaikka vastaansanomattoman kiinnostavasta ilmiöstä onkin kyse.

Toinen kohta tästä avauksesta, joka ehkä ansaitsee huomion, kuuluu seuraavasti: ”Virallinen viestintä maahanmuutosta on muuttunut muutamassa kuukaudessa juhlallisesta retoriikasta asiapitoisemmaksi ja analyyttisemmäksi viestinnäksi.”

En tiedä, mitä tällä tarkoitettaan. Terminä ”virallinen viestintä” ajaa ajatukset samoihin Suurmaihin, joissa puolueen kannatuksetkaan eivät laske. Varmaan pitää olla jonkin maailman dosentti, jotta ei kuvittele termin olevan eufemismi propagandalle. MV-lehden kerätessä klikkauksia ja vastaanottokeskusten roihutessa en oikein kykene näkemään esimerkiksi virallista viestintää maahanmuutosta asiapitoisena, jos siinä käytetään ”maahanmuuttokriittisen” kaltaisia termejä.

Tai ehkä se ”Rajat kiinni” -mantra on jonkun mielestä asiallista ja analyyttistä.

Videolla Häiriköt-päämajan käsiinsä saamaa itsenäisyyspäivän alla kuvattua huippusalaista kuvamateriaalia poliisin jouha-ryhmän harjoituksista. Siinä niitä anarkistien vastaisia kikkoja hiotaan.
Videolla Häiriköt-päämajan käsiinsä saamaa itsenäisyyspäivän alla kuvattua huippusalaista kuvamateriaalia poliisin jouha-ryhmän harjoituksista. Siinä niitä anarkistien vastaisia kikkoja hiotaan.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Häiriköt

5 vastausta artikkeliin ”Poliisiammattikorkeakoulun avaus: Anarkistit ja demokratia”

  1. Poliisitutkijat ovat tietenkin oman näkökulmansa vankeja, joten he tarkastelevat yhteiskuntaa uhkien kautta. Ongelmattomaan ja rauhalliseen elämään puuttuminen kun ei poliisin työhön kuulu.

    Kirjoittajien resepti ihmisten ”pelkojen” (todellisuudessa ennakkoluulojen, joissa ei pelolla ole välttämättä mitään sijaa) hillitsemiseksi on siis uhkakuvien luettelu ja pohtiminen miten niitä voitaisiin vähentää. Valitettavasti luettelo uhkakuvista jää kovin tulkinnanvaraiseksi. Itse tulkitsen sitä siten, että muutos ja uudet ihmiset ovat muka uhka. Poliisi tietenkin viihtyisi parhaitsen sellaisessa yhteiskunnassa jossa ei tapahdu mitään, silloin ei olisi ”uhkiakaan”.

    Tämä on koko yhteiskunnasta keskusteltaessa lähtökohtaisesti väärä asenne, sillä mahdollisuudet jäävät kokonaan huomioimatta. Samoin yhteiskunnan kehittäminen on mahdotonta jos se kyetään näkemään vain joukkona uhkakuvia.

    Analyysia vielä kierouttaa kirjoittajien valitsema varsin oikeistolainen tulkinta syrjäytymisen syistä: se johtuu muka liiasta paapomisesta. Varsin erikoista tekstiä ihmisiltä, jotka ovat todennäköisesti istuneet koulunpenkillä yhteiskunnan paapottavana ensimmäiset 25 vuotta elämästään, ja sen jälkeen yhteiskunnan elätettävänä nykyisessä työssään. Ehkäpä hekin olisivat valinneet toisen, huomattavasti huonomman koulutuksen ja sitä kautta vähemmän arvostetun ammatin ilman yhteiskunnan tarjoamaa apua?

  2. Arvon Häiriköiden ymmärtämättömyys on lie lukutaidon puutetta, onhan ilmeistä että kyseiset tutkijat viittaavat sekä ’anarkistien’ eli äärivasemmiston riehumisella että PS:n kannatuksen laskulla samaan asiaan: siihen että jyrkän mielipiteen omaavat ihmiset eivät enää halua ajaa agendaansa poliittisten puolueiden kautta, vaan mielummin kadulla. Kyse on nimenomaan demokraattisen vaikutuskanavan kriisistä, ei Suomen demokraattisen valtion.

    Mitä tulee termin ’anarkisti’ käyttötavasta poliisin toimesta, asiassa ei lie ole nähtävissä moitittavaa, niin kauan kun kyseisellä termillä viitataan naamioituneisiin riehujiin joiden ainoa tarkoitus on heitellä kaikkea vähänkään natseilta tai rasisteilta vaikuttavaa kivillä ja pulloilla. Mikäli paikalla oli jonkinlainen väkivallaton vastamielenosoitus joka ei tätä ”anarkistien” modus operandia toteuttanut, se valitettavasti jäi pahasti riehujien jalkoihin – heidän osaltaan kannattaisi kenties harkita selkeää pesäeroa ja virallisen järjestäytyneen vastamielenosoituksen pitämistä muualla, sekaannuksen välttämiseksi. Mitä ”anarkisteihin” tulee, voi sanoa että jopa persut ovat poliittisena puolueena sitoutuneet paremmin väkivallattomuuteen sekä ihmis- ja kansalaisoikeuksien kunnioittamiseen.

    Kannattaa myös huomioida että kyseiset kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston dosentteja jotka tekevät tutkimusta myös PolAMK:n suunnalla – eivät siis varsinaisesti poliisihallinnon alaisia virkamiehiä tai koulutukseltaan poliiseja. On siis vaikea uskoa että he mitenkään erityisesti tarkastelisivat asioita rivipoliisin näkökulmasta.

    Pääosin arvon tutkijoiden kirjoituksesta jäi asiallinen maku ja esitetyt kysymykset tuntuivat relevanteilta tähän hetkeen. On myös ihan positiivista, että asiaan perehtyneet tutkijat tuovat näkemyksiään ja ajatuksiaan julki myös muuten kuin pölyisten loppuraporttien muodossa.

    1. Sanoissa on voimaa ja anarkisti sekä anarkismi ovat verrattoman leimaantuneita termejä. Ei niitä kannata heitellä Jonain kattokäsitteenä aktivismille, kansalaistottelemattomuudella ja rasisminvastustamiselle. Nyt on hieman tilanne päällä ja täytyy juosta ottamaan lehdet vastaan, mutta minä vaikka copypeistaan tähän pätkän tuosta blogissakin mainitusta Hakolan haastattelusta. Lainausta siis tästä eteenpäin:

      Miksi tiedotitte vastamielenosoituksen olevan anarkistinen, vaikka sen kutsussa ei mainita anarkismia sanallakaan?

      – Kyllä me ollaan se luokiteltu siihen.

      Mitä nämä luokitteluperusteet ovat?

      – Emme tiedä perusteita. Tiedustelu on… No eivät kaikki osallistujat olleet anarkisteja, osa varmastikin oli ihan muita.

      Miksi puhutte toisesta marssista kansallismielisenä heidän oman tiedotuksensa mukaan, vaikka sen äärioikeistokytkökset ovat yleisessä tiedossa?

      – Sanavalintoihin en pysty ottamaan kantaa.

      Kuka poliisista niihin pystyy ottamaan kantaa?

      – Me käytämme pääasiassa niitä termejä, mitä järjestäjät itsekin. Vastaan vain omista sanomisistani.

      Vastamielenosoituksen kutsussa ei mainita anarkismia sanallakaan. Miksi sen kohdalla poikettiin yleisestä käytännöstä?

      – Niin kuin sanottu… Vastaan vain omista sanomisistani.

      1. Hakola vastaa ilmoituksensa mukaan omista sanoistaan. Selvä. No, dosentit astuivat samaan miinaan, niputtivat kaikki vastamielenosoittajat anarkisteiksi ja kuvailivat 612-marssijat kansallismielisiksi.

        Jos kansallismielinen-termin näkee täysin ongelmattomana valintana, niin jopas sentään.

        1. Poliisin olisi pitänyt sanoa ”rauhanomainen rasisminvastainen mielenosoitus” ja ”äärioikeistolainen vihakulkue” niin olisivat päivystävät desantit olleet tyytyväisiä. Niin ja poliisin olisi tietysti pitänyt myöntää myös omat natsikytköksensä samalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *