Eikös tämä olisi rehellisempi kuvitus kiitoskorttiin?

Kesko vihaa markkinataloutta ja rakastaa siat hengiltä

Kun kauppias ei halua maksaa tuottajalle säällistä korvausta, kerjätään lahjoituksia asiakkailta.

Kaikkihan me tiedämme, että lihatuotantoa tuetaan meillä ja muualla ihan häpeilemättä eikä markkinaohjautuvuudesta ole tietoakaan. Siltikään eivät tuottajat ja keskustapuolue punalippuja heiluttele, vaikka olisi sentään rehellistä se.

Mutta eivät riitä tuotantoketjulle maataloustuet, eivät tuottajat koe pääsevänsä säällisille liksoille ja tämä kyllä kuullaan toistuvasti raskain äänenpainoin. Nyt Kesko​ haluaakin oikein erikseen tukea tuottajia ja pyöräytti pystyyn kampanjan tätä varten. Kampanjan kuluessa myydään söpöjä #tuottajallekiitos-possukortteja joiden myyntitulot tilitetään sikatilallisille korkojen kera.

Tämä kampanja on sikäli omituinen, että kaupan alalla olisi mahdollisuus nostaa tuottajahinnat sille tasolle, että ei tarvita almukampanjoita. Niitä tuottajahintojahan ollaan painettu alas juurikin kaupan alan painostuksesta, että sikäli tässä kauppias korjaa hieman omituisesti ihan itse aiheuttamiaan tuhoja. Tulee mieleen asetelma jossa henkilö kuristaa toista ja samalla antaa tälle tikkarin.

Vasemmalla Keskon #tuottajallekiitos-kortti Twitteristä lainattuna. Oikealla Riiko Sakkisen Eat Me Ramen Pig -teos, joka puuttuu juurikin näihin elintarvikemainosten omituisuuksiin. Eikö tuon mainoskortin hulluus hyppää silmille, täytyykö asetelma esittää taiteen kontekstissa ennen merkitysten aukeamista?
Vasemmalla Keskon #tuottajallekiitos-kortti Twitteristä lainattuna. Oikealla Riiko Sakkisen Eat Me Ramen Pig -teos, joka puuttuu juurikin näihin elintarvikemainosten omituisuuksiin. Eikö tuon mainoskortin hulluus hyppää silmille, täytyykö asetelma esittää taiteen kontekstissa ennen merkitysten aukeamista?

Keskon hyväntekeväisyyskorttien kuvitukseksi on valikoitunut muun muassa tuttu ja turvallinen antropomorfinen possu, joka kohteliaasti pyytää syömään itsensä. Kortin asetelma on siitä kiinnostava, että eläin on siinä samalla sekä inhimillistetty että etäännytetty. Tämä asetelma herättää välittömästi muutaman kysymyksen: Pyytäisikö kukaan oikeasti päästä lautaselle ja haluaisiko sika olla ”joulupöydän tähti”? Ja miksi suhtaudumme tuotantoeläimen elämään niin välinpitämättömästi, että sen kuolemassa voi jopa hassutella – samalla kun lemmikkieläimet alkavat olemaan perheenjäseniä tuotantoeläimet on etäännytetty lihatehtaiksi.

Elikäs rautalangasta väännettynä: Jos tapatte sen eläimen ja syötte sen lihan, niin älkää nyt sentään väittäkö ko. eläimen pitävän tästä järjestelystä. Kunnioittakaa sitä ainokaisesta elämästään luopunutta luontokappaletta edes sen verran, jookos-kookos?

Eikös tämä olisi rehellisempi kuvitus kiitoskorttiin?
Eikös tämä olisi rehellisempi kuvitus kiitoskorttiin?

Kuten kaikkiin kunnon kampanjoihin nykyään kuuluu, niin tämäkin kiitoskampanja on jalkautettu sosiaaliseen mediaan. Kesko kannustaa asiakkaitaan ja hyväntekijöitään jakamaan mietteitään sosiaalisessa mediassa #tuottajallekiitos-hästägillä. Olisitteko yllättyneitä, mikäli kertoisin, että muutaman reippaat kansalaiset ovat jo ehtineet jakamaan aatoksiaan Twitterin puolella tuolla hästägillä? Hieman olen aistivinani vienoja kaikuja muuan raatokuutiogatesta.

#tuottajallekiitos, kun tarhaatte, kidutatte ja lopulta kaasutatte/ammutte hengiltä tuntevia, ajattelevia eläimiä.” ja ”#tuottajallekiitos lyönneistä, potkuista, sähköpiiskasta, ahtaista karsinoista, keinosiemennyksestä. t. possut” tuskin olivat ihan sitä mitä Keskolla ja tuottajilla oli mielessä tätä ideoidessa. No, näin tämä vaan menee.

Elikkäs internet, teepäs sitä missä olet ihan paras. Cheekin ja Elastisen sanoin: ”Let the Hunger Games begin!”

Tässä ohjeeni jokaiselle sosiaalisessa mediassa viihtyvälle. Antaa palaa.
Tässä ohjeeni jokaiselle sosiaalisessa mediassa viihtyvälle. Antaa palaa.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu