Herätys

Hebronin kaupunki, jossa Palestiinan miehitys näkyy kaikkien asukkaiden arjessa.
Hebronin kaupunki, jossa Palestiinan miehitys näkyy kaikkien asukkaiden arjessa.

Istumme autossa Palestiinan Länsirannalla. Paikassa, jossa olemme 20 minuuttia aiemmin tarkkailleet palestiinalaisten lasten matkaa Cordoban koulusta kotiin, on puukotettu israelilaista sotilasta ja siirtokuntalaista. Sotilaat ovat lopulta ampuneet puukottajan. Nousemme autosta ja seuraamme lähistöllä kokoontuvaa ihmisjoukkoa, joka ottaa yhteen sotilaiden kanssa. Siitä seuraa kyynelkaasua, huutamista, sekamelskaa, juoksua.

Seuraavana päivänä palaamme tarkkailemaan lasten koulumatkaa. Tällä kertaa lapset eivät pääse kouluun, sillä sotilaat ovat sulkeneet läpikulkualueen. Israelilaisia siirtokuntalaisia ryntää kiusaamaan lapsia, mistä seuraa itkua ja hämmennystä. Koulupäivä perutaan.

Lasten koulunkäynnin estäminen on ihmisoikeuksien rikkomista. Pääsevätkö kaikki Cordoban lapset kouluun seuraavana päivänä vai jatkuuko heidän oikeuksiensa rikkominen, sitä emme voi ennustaa.

**

Hebronin kaupunkia kuvaillaan Lonely Planet -matkaoppaassa Länsirannan vaikeana kaupunkina. Turistit eivät juuri eksy kaupunkiin, jossa palestiinalaisalueen miehitys konkretisoituu ainutlaatuisella tavalla: Hebron on jaettu kahtia palestiinalaishallinnon ylläpitämään H1-alueeseen ja Israelin hallitsemaan H2-alueeseen. Toisin kuin muissa Länsirannan kaupungeissa, Jerusalemia lukuun ottamatta, Hebronissa israelilaisia siirtokuntia on perustettu keskelle kaupunkia. Vaikka Israel sallii siirtokunnat miehitetyllä alueella, ne ovat kuitenkin kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia.

Hebron, arabiaksi Al Khalil ja hepreaksi Hevron, on uskonnollisesti merkittävä kaupunki sekä juutalaisille että muslimeille. Profeetta Abraham (arabiaksi Ibrahim), hänen vaimonsa Saara, sekä poika Iisak ja hänen vaimonsa ovat haudattu kaupungin alla sijaitsevaan Makpelan luolaan, joka on pyhä sekä juutalaisille että muslimeille. Patriarkkojen hautana tunnetun luolan ympärille on rakennettu sekä moskeija että synagoga.

Ortodoksit juutalaiset perustivat kaupunkiin ensimmäisiä siirtokuntia 1960-luvun lopulla. Siitä lähtien Hebronin vanhan kaupungin siirtokunnat on tunnettu ääriuskonnollisista ja -nationalistisista asukkaistaan. Siirtokunnat jakavat kortteleita ja teitä kaupungin eri väestöryhmien kesken. Tuhannet israelilaiset sotilaat turvaavat siirtokuntalaisten turvallisuutta ympäri kaupungin H2-aluetta.

Päästäkseen kouluun, moskeijaan tai töihin H2-alueella liikkuvan palestiinalaisen on kuljettava sotilaiden ylläpitämien tarkastuspisteiden läpi. Siellä heidän on todistettava henkilöllisyytensä, ja heidän laukkunsa saatetaan tutkia. Pahimmassa tapauksessa heille tehdään nöyryyttävä vartalotarkastus keskellä katua.

**
Kirjoittaessani tätä blogia on YK:n ihmisoikeuspäivä. Olisin halunnut aloittaa Palestiinan arjesta kertovan blogin kuvailemalla kuinka monta kertaa olen kuullut sanat welcome, ahlan wa sahlan, eli tervetuloa, saavuttuani Länsirannalle runsas viikko sitten. Halusin kertoa kauppiaasta Jamalista, joka pyörittää kolmatta sukupolvea samaa käsityökauppaa Hebronin vanhan kaupungin kauppakujien labyrintissa. Halusin kertoa vuokraisännästäni Samirista, joka saattaa olla anteliain harmaahiuksinen lähes hampaaton mies jonka olen koskaan tavannut.

Seuraavan kolmen kuukauden ajan tulenkin kirjoittamaan heistä ja monista muistakin. Ensin on kuitenkin herättävä todellisuuteen. Palestiinalaiset elävät miehityksen ja ihmisoikeusrikkomusten keskellä joka päivä, 365 päivää vuodessa.

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu