Feministinen vaalikevät tulee

Teksti Hannele Huhtala

Kenestä Suomen Gudrun Schyman?

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti eilen 4. helmikuuta Tasa-arvoseminaarin Helsingin Finlandia-talossa. Pääpuhujaksi oli kutsuttu Gudrun Schyman, tiedäthän, se Ruotsin feministipuolueen airut, joka on feenikslinnun lailla noussut aiemmista poliittisista kämmäyksistään johtamaan Feministisk initiativia.

Tänään Naisasialiitto Unioni julkaisi feministiset vaalit -kampanjansa. Tätä kirjoitettaessa feministisiksi ehdokkaiksi on kirjautunut 23 eduskuntavaaliehdokasta. Feministiä aikoo äänestää 244 henkilöä.

Mutta mitä ja ketä silloin äänestetään, kun äänestetään feministiä? Eilinen paneelikeskustelu ei oikein luvannut mitään. Keskustelemassa olivat Paavo Arhinmäki (vas), Anna-Maja Henriksson (rkp), Jouko Jääskeläinen (kd), Ville Niinistö (vihr), Antti Rinne (sdp), Laura Räty (kok), Maria Tolppanen (ps) ja Antti Kaikkonen (kesk). Kaikki ehdokkaat, jotka ymmärtävät, että feminismi tarkoittaa tasa-arvoa, tietenkin sanovat kannattavansa ajatusta. Mutta jotta eriarvoisuus, jolla on monta muutakin kasvoa kuin miesten ja naisten välinen palkkaero, saadaan reilusti puheenaiheeksi ja epäkohtiin puututtua, pitäisi olla valmiutta muuhunkin kuin hymistelyyn.

Gudrun Schyman on kärjistävä poliitikko. Hän ihmettelee, miksi puolueilla vielä on naisjärjestöt erikseen. Hänen mukaansa valtaapitävät pysyvät silloin miehinä ja naiset toimivat lobbareina, koettavat ajaa omaa asiaansa läpi todellisille vallanpitäjille eli niille miehille. Schymanin mukaan naisten pitäisi ottaa valta omiin käsiin ja ryhtyä toimeen.

Kenestä siis Suomen Gudrun Schyman? Kevään eduskuntavaaleihin ei feminististä puoluetta ehditä perustaa, mutta eriarvoisuuteen liittyviin aiheisiin pitäisi puuttua. Kenellä olisi rohkeutta todella haastaa perussuomalaisten rasistiset linjaukset, joihin kukaan poliitikko ei ole vielä kunnolla tarttunut, kuten Image-lehden päätoimittaja Heikki Valkama huomautti eilisessä paneelikeskustelussa.

Kuka ottaisi keskivertoihmisen malliksi mustan vammaisen transnaisen, niin kuin aktivisti Maryan Abdulkarim kysyi eilen.

Siitä klassisesta tasa-arvoasiasta eli naisten ja miesten palkkaeroista on väännetty jo vuosikymmeniä, mutta juuri mitään ei ole tapahtunut.

Huhtikuun vaaleissa nähdään, astuuko kukaan tässä johtoon. Vaaleja tärkeämpää on vahtia näitä feministisen vaalin lupauksen antaneita sitten vaalien jälkeen.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu