1.jpg

Turkin kaivosturman jälkipyykkiä setvitään vielä

Teksti Derya Tekin

Työntekijöitä menehtyy kaivosturmassa, ja hallitus pahoinpitelee eloonjääneitä.

Turkissa tapahtui maan suurin kaivosturma 13. toukokuuta. Tuho oli katastrofaalinen. Kaivosturma jo itsessään on järkyttävää, mutta niin olivat myös sen syyt ja sen jälkeiset tapahtumat.

Pari päivää turman jälkeen pääministeri Erdogan saapui paikkakunnalle mukanaan tuhansia poliisivoimia. Kaivoksessa vierailun aikana pelastustyöt keskeytettiin, minkä jälkeen hän antoi ensimmäistä kertaa lausunnon turman jälkeen. Lausunnossaan Erdogan väitti kuoleman kuuluvan kaivostyön luonteeseen. Väitteensä hän yritti todistaa antamalla esimerkkejä länsimaista tapahtuneista kaivosturmista. Suurin osa esimerkeistä olivat kuitenkin yli sata vuotta sitten tapahtuneita.

Tämä lausunto suututti kuolonuhrien omaiset, ja he reagoivat protestoimalla pääministeriä kaduilla. Seurauksena poliisivoimien lisäksi Erdogan itse ja hänen avustajansa pahoinpitelivät omaisia. On todella järkyttävää nähdä, että yhden miehen vuoksi tehdään tuhansien poliisien turvajärjestelyt, ja sitten sama mies osoittaa onnettomuuden syyksi kohtaloa, vaikka menehtymisten syy oli puutteelliset työturvatoimet. Vielä järkyttävämpää on nähdä pääministerin avustajaa potkimassa menehtyneiden omaisia. Tässä kirjoituksessa aion kertoa faktoja ja väittämiä Soman kaivosturmaan liittyen.

Agence Le Journalin kuvaaja pidätettiin näiden kuvien ottamisen jälkeen. Hän pääsi kuitenkin pian vapaaksi. Kuvat on otettu sinä päivänä, kun ihmiset protestoivat pääministeriä. Tässä kuvassa on pääministerin kasvot, ja tekstissä lukee vapaasti käännettynä ”valtio selviytyy, kun ihminen selviytyy”. Kuvat: Agence Le Journal/Nazım Serhat Fırat.

Heti alkuun haluan selvittää, ettei kyseessä todellakaan ollut onnettomuus. Syy on yksinkertainen. Onnettomuus tarkoittaa ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa vahinkoa. Turkin Soma-kaivoksen tapaturma oli taas ennalta arvattavissa. Tässä kaivoksessa on tapahtunut monta samankaltaisia turmaa viime vuoden aikana. Siksi oppositio pyysikin hallitusta selvittämään Soma-kaivoksen turvallisuutta pari viikkoa ennen turmaa. Hallitus kuitenkin tyrmäsi sen.

Soma-kaivoksen väitettiin olevan huipputurvallinen ja se saikin hyviä pisteitä turvatarkastuksista. Mediassa kehuttiin kaivokseen rakennettuja pelastuskammioita. Jopa turman jälkeenkin yhtiö väitti turvajärjestelmän olleen kohdillaan. Lopulta selvisikin, että se ainoa pelastuskammio 6 500 työntekijän kaivoksessa on vain viisi neliömetriä. Yhtiön turvajärjestelyt ovat niin surkeita, että yhtiön edustajat eivät pystyneet edes kertomaan työntekijöiden määrää kaivosturman hetkellä. Sen sijaan kaivostyöläisten mukaan turvatarkastukset ovat kulissia. Yhtiö saa tietää viikkoja etukäteen turvallisuustarkastuksista, jolloin se siistii työympäristöä vaatimusten mukaiseksi. Tarkastuksien aikana esitetyt tilat eivät kuitenkaan vastaa oikeita työoloja.

Kaivosyrittäjä Alp Gürkan kehuskeli yhdessä haastattelussa, miten he saivat alennettua hiilen kustannuksia Soman kaivoksessa. Hänen mukaan valtion kustannukset tonni hiiltä kohden olivat noin 130–140 dollaria, kun taas yritys laski kustannukset noin 24 dollariin. Nyt tiedämme, mistä kustannuksista on luovuttu voiton kohottamiseksi: kustannukset työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi ja kustannukset, jotka olisi tarvittu ylipäätään inhimillisten työolojen takaamiseksi.

Kaivoksen hiilen sanotaan olevan tavallista erityisemmin alttiina kemialliseen paloon. Viimeisen vuoden aikana kaivoksessa on tapahtunut useita tulipaloja. Lisäksi kaivoksissa on muutenkin aina vaarana metaanipäästöt. Yhtiö ei kuitenkaan välittänyt poikkeuksellisen useista hiilipaloista vaan se halusi jatkaa tuotantoa hukkaamatta aikaa.

Syy siihen lienee heidän kauppasopimuksissa. Kaivoksen yrittäjät ovat saaneet royalty-oikeudet Soman kaivokseen. Mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että he maksavat tietyn prosenttimäärän tuotetusta hiilestä valtiolle. Lisäksi valtio on taannut ostavansa kaiken hiilen, joka tuotetaan Soma-kaivoksesta. Soma-kaivos ei siis toimi kysynnän ja tarjonnan ehdoin. Kysyntää on niin paljon kuin he pystyvät tarjoamaan. Tämä tekijä saa ahneet mielet liikkeelle. Työntekijöille aikataulutetaan mahdollisimman paljon vuoroja, ja työaikaa venytetään niin pitkäksi kuin mahdollista.

Tietenkin yrittäjä on syyllinen ihmisten kuolemista. Samalla lailla on kuitenkin hallituskin, koska on katsonut tahallaan läpi sormien turvallisuusratkaisuja. En tiedä, kumpi on surullisempaa: se, että ihmiselämä on arvottomampi kuin hiili vai se, että eloonjääneitä pahoinpidellään.

Tähän asti suurimmat kysymykset ovat koskeneet kuolonuhria. Kuolonuhrien määrä on edelleen kyseenalainen. Virallisten lukujen mukaan menehtyneitä on 301, mutta uhrien määrää arvellaan olevan kaksinkertainen. Pelastustyöt on jo lopetettu, ja omaiset väittävät, että kaivoksessa on edelleen ruumiita. Lisäksi väitteiden mukaan kaivoksessa on ollut työssä myös alaikäisiä nuoria.

Soman kaivosturman syynä on siis raaka ahneus. Rahan ja vallan ahneus. Sama katastrofi voi tapahtua missä tahansa Turkin kaivoksessa, jossa on samanlaista tuotantoa.

Kuvat: Agence Le Journal/ Emin Özmen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu