”Portugali ei ole rasistinen maa!”

Teksti Anna Pöysä

Rasismista on vaikea puhua, kun sen olemassaoloon ei norsunluutorneissa uskota.

Niin väittää syyttäjänvirasto oikeudessa. Ja jatkaa vielä, että poliisikaan ei ole rasistinen. Kyseessä oli kahden ”afrikkalaistaustaisen” nuoren tapaus. Guilherme on 20-vuotias, Fábio 23-vuotias. Kummallakaan ei ole aiempaa rikostaustaa.

Oikeudenkäynti liittyy viime viikolla järjestettyyn, Facebookissa sovittuun tapaamiseen. Siihen osallistui 600 nuorta. Lehtijutussa kerrotaan, että poliisin mukaan nuoret alkoivat holtittomasti juosta pitkin tapaamispaikan lähellä sijaitsevan Vasco da Gaman ostoskeskuksen käytäviä. Poliisit siis puuttuivat tilanteeseen pampuin. Ostoskeskuksen johtaja puolestaan kertoi, että mitään ongelmia ei ollut.

Tapaamiseen osallistuneet nuoret kertoivat kertoivat, että poliisi suhtautui erityisen kovin ottein tummaihoisiin nuoriin miehiin. Poliisia kivitettiin. Sosiaalisessa mediassa pyörii video, jossa poliisi estää mustien nuorten pääsyn ostoskeskukseen. Samaan aikaan valkoiset saavat kulkea sinne kaikessa rauhassa.

Syyttäjän mielestä Guilherme pitäisi tuomita ehdottomaan vankeuteen. Häntä syytetään poliisin vastustamisesta ja haavoittamisesta. Hän ei ollut paikalla edes tapaamista varten, vaan oli tullut ostoskeskukselle tapaamaan tyttöystäväänsä ja syömään. Hän näki tyttöystävänsä poliisien ympäröimänä ja yritti saada poliisit päästämään hänet vapaaksi. Jornal das Notícias -lehden keskiviikon numeron mukaan poliisit yrittivät ”rauhoittaa” naista ja saada tämän henkilöllisyystodistuksen nähtäväkseen. Guilherme kertoi, että raskaana oleva nainen oli painettu maahan ja naista käsittelevä poliisi olisi sanonut, että häntä ei kiinnosta naisen ”musta lapsi”. Raskaan tuomion olisi määrä muistuttaa siitä, että Guilhermen käytöstä ei suvaita.

Syyttäjä toivoo, että syytettyjen tuomioihin otettaisiin mallia skinheadien tuomioista. Rasistiset hyökkäykset päättyivät syyttäjän mukaan, kun näiden johtaja tuomittiin vankeuteen 20 vuotta sitten. Sen koommin hänen mukaansa Portugalissa ei ole ollut skinejä – eikä rasisteja. Rinnastus on epäonnistunut ja väite on silkka vale. Valkoinen eliitti ei tietenkään näihin ilmiöihin törmää, mutta se on asia erikseen.

Poliisin rasismi ja kovat otteet ovat puhuttaneet Portugalissa aiemminkin. Lähiöiden asukkaiden asemaa kohentamaan pyrkivä Plataforma Gueto syntyi alkujaan tukemaan 14-vuotiaan, poliisin tappaman Elson Sanchesin perhettä. Häntä ammuttiin päähän 15 sentin etäisyydeltä – poliisi kertoi luulleensa, että Sanchesilla oli ase. Poliisin käsissä on kuollut Plataforma Gueton mukaan mukaan viimeisen 10 vuoden aikana 15 tummaihoista nuorta. He ovat pääosin olleet teini-ikäisiä.

Minkäänlaista laajempaa keskustelua rasismista ei kuitenkaan ole käyty. Se ei ihmetytä. Portugalissa on siirtomaavallan loppuajoista asti luotu diskurssia tasa-arvoisuudesta ja rasismittomuudesta. Se oli tarpeen, kun maa piti kynsin ja hampain kiinni siirtomaistaan vielä 70-luvulla.

Lähestymistapaa kutsuttiin lusotropikalismiksi. Sen mukaan, kiitos vuosisatoja kestäneen ”monikulttuurisuuden”, portugalilaiset suhtautuvat kaikkeen väkeen veljinään, ovat humaaneja sekä sopeutuvat helposti trooppisiin oloihin. Esimerkiksi afrikkalaisten ”veljeskansojen” näkemystä ei tietenkään kysytty. Vastauksen virkaa toimittavat kuitenkin 60-luvulla alkaneet itsenäisyyssodat.

Ajatus lempeistä lähestymistavoista on sitkeä: sen rippeitä kuuluu ja näkyy jatkuvasti. Rasismista on vaikea puhua järkevällä tavalla, kun sen olemassaoloakaan ei norsunluutorneissa uskota. Ehkä jonkinlaisena edistysaskeleena voisi pitää kuitenkin sitä, että valtamediassa ostoskeskustapauksen tiimoilta haastateltiin myös Plataforma Gueton edustajaa.

Yhdysvalloissa poliisien tappaman Michael Brownin tapauksen herättämän keskustelun myötä päädyin katsomaan Javon Johnsonin spoken word -runon ”cuz he’s black”. ”It’s not about whether the shooter is racist. It’s about how poor black boys are treated as problems well before they’re treated as people”, Johnson lausuu. Ei ole kyse siitä, onko ampuja rasisti. On kyse siitä, että mustia poikia kohdellaan ongelmina, eikä lainkaan ihmisinä.

Eikä asenne vaikuta tietenkään ainoastaan poikiin tai miehiin. Jokaisella nuorella miehellä on monta läheistä, jotka pelkäävät hänen puolestaan. Me pelkäämme sitä, että he eivät osaa pysyä rauhallisina, jos heitä, heidän ystäviään tai perheenjäseniään kohdellaan väärin.

Kommentoi Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja: