1.jpg

Matkakuvia Kurdistanin keväästä

Teksti Kristiina Koivunen

Irakissa on pommi-iskujen lisäksi mukavia asioita.

Lähetin viime blogitekstini Irakista, enkä pystynyt liittämään siihen kuvia. Se ei johtunut pelkästään Irakin surkeasta internet-verkosta, vaan myös omasta huolimattomuudestani eli kameran kaapelin jäämisestä väärään laukkuun.

Kuvat tulevat tässä. Irakin parlamenttivaalit järjestetään pommi-iskujen paukkeessa ensi viikon keskiviikkona eli vapunaattona. En käsittele nyt niitä, enkä Irakin muita ongelmia, joista on tietoa runsaasti tarjolla muissa medioissa. Vaalit näkyvät irakilaisten kaupunkien katukuvassa värikkäinä viireinä. Vihreä on PUK:n (Patriotic Union of Kurdistan) väri. Kuva on Silêmanîsta.

Ongelmien varjossa Irakissa ja Kurdistanissa on paljon hyviä asioita, kuten ystävällisiä, ihania ihmisiä ja upea luonto.

Sininen on Silêmanîn toisen suuren puolueen Goranin väri. Viirit on ripustettu Qazî Muhemmedin kuvan eteen. Hän oli Kurdistanin tasavallan presidentti 22.1.–15.12.1946, joka teloitettiin Itä-Kurdistanin Mehabadissa 31.3.1947.

Silêmanîn basaarista löytyy viirejä joka tarpeeseen, myös Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n lippu ja Abdullah Öcalanin kuva.

Ruokakaupan ikkunan koristeeksi on taiteiltu Kurdistanin lippu värjätystä kukkakaalista.

Maisemat ovat upeat Silêmanîsta Kalariin johtavan tien varrella. Matkaa on 150 kilometriä. Tämän kuvan nappasin bussin ikkunasta Darbandikhanissa. Kuvassa näkyy Dokanin tekoallas.

Keväällä luonto on vihreä ennen kuin helteet muuttavat kaiken ruskeaksi.

Myös Kalarissa kampanjoidaan Irakin parlamenttivaaleihin.

Kalarin basaari.

Basaarin kenkävalikoimaa. Aioin kirjoittaa, että tässä myydään juhlakenkiä, mutta Etelä-Kurdistanissa kaikki naistenkengät ovat tätä tyyppiä, matalakorkoisia kenkiä löytää hyvällä onnella käytettyjen vaatteiden kaupoista, ei muualta.

Valokuvaamo Kalarissa.

Huhtikuun yhdeksäs päivä oli Saddam Husseinin vallan päättymisen vuosipäivä, monet juhlat ajoitettiin siksi päiväksi. Osallistuin hääjuhlaan Kalarin ulkopuolella.

Kurdihäitä tanssitaan usein luonnon keskellä tai puistossa. Onneksi sää oli hyvä, seuraavana päivänä oli hiekkamyrsky.

Juhlat ovat ohi.

Kuvat: Kristiina Koivunen

Kommentoi Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja: