Teksti Derya Tekin

Turkissa vallattu tekstiilitehdas valmistaa vuoden muodikkaimmat villapaidat.

Vastarinta on Turkissa muotia. Syyskuussa Istanbulissa järjestettiin kadulla vaihtoehtoinen muotinäytös, jossa vaatteita esittelivät mallien sijaan kuuluisat taiteilijat. Tuotteet olivat Kazova-tehtaan villapaitoja. Erikoista villapaidoissa on se, että ne ovat vallatun tehtaan tuotteita.

Turkissa ei välttämättä tunne maailmanlaajuisen laman vaikutteita, koska kriisitilanne taloudessa on krooninen. Lama on ollut arkea jo vuosien ajan. Konkurssi on taas laman kihlattu.

Nykyään monet työpaikat Turkissa lykkäävät palkkojen maksua muutamalla kuukaudella vedoten taloudelliseen tilanteeseen. Suurin osa työpaikoista vaatii ylitöitä, mutta ei maksa niistä.

Jos jo tässä vaiheessa ihmettelet, miks ihmiset eivät ota lopputiliä, niin älä. Kyse on maasta, jossa sosiaaliturvaa ei ole lähes ollenkaan ja eläminen on kallista. Varsinkin perheellisille. Turkissa kaikesta pitää maksaa, paitsi ilmasta. Sekin on saastunutta.

Lyhyesti sanottuna on helpompi tyytyä toivomaan, että työnantaja maksaisi palkkaansa joku päivä kuin kilpailla uudesta työpaikasta, jossa luultavasti ovat vastassa samat ongelmat.

Kaikki Suomessa itsestäänselvinä pitämäsi edut ovat luksusta turkkilaisessa työpaikassa. Tauot, lämmitys, ilmastointi, hygieniset vessat ja työmatkakorvaukset ovat yhä harvinaisia. Joskus ne työolosuhteet ovat niin karuja, että ne uhkaavat työntekijän henkeä. Ne eivät silti vielä saa ihmisiä lakkoilemaan. Usein lakkojen syynö ovat työntekijöiden saamat lähtöpassit. Se on tausta myös Kazova-tehtaan liikehdinnälle.

Kazovan tekstiilitehdas valmisti villapaitoja nimekkäille brändeille. Palkanmaksu työntekijöille oli jo kolmen vuoden ajan epäsäännöllistä. Monena kuukautena palkat oli jätetty maksamatta. Ylityöt olivat pakollisia, mutta palkattomia. Tehtaan ilmastointi toimi mainiosti johtajien työ- ja ruokailuhuoneissa, jotka tietysti sijaitsivat muista tiloista erillään. Samaan aikaan tehtaan silitysosastolla, jonka lämpötila saattoi nousta jopa 60 asteeseen, oli vain pari tuuletinta.

Näistä lähtökohdista huolimatta työntekijät jatkoivat naiivisti töitä.

Kaikki alkoi siitä, kun tehdas yhtäkkiä suljettiin helmikuun lopulla, mutta työntekijöille ei maksettu palkkoja, erorahoja tai korvauksia siitä, että tehtaan sulkemisesta ei ilmoitettu etukäteen. Tehtaan omistajat väittivät menneensä konkurssiin: he tyhjensivät suurimman osan tehtaasta ja katosivat yhdessä yössä.

Työntekijät pystyttivät mielenosoitusteltan tehtaan eteen ja järjestivät useita mielenosoituksia Istanbulissa. Taksimin Gezi-puiston valtauksen jälkeen työntekijät päättivät vallata tehtaan, jotta he saisivat äänensä kuuluviin. Kazova-tekstiili tehdas on nyt ollut vallattuna 28. kesäkuuta lähtien.

Tehtaaseen oli jäänyt muutama vanha kone, jotka olivat epäkunnossa. Koneiden korjaaminen onnistui suurella vaivalla ja suurilla lainoilla. Vallatun tehtaan tuotanto alkoi uudelleen syyskuussa. Tavoitteena oli 200 villapaitaa päivässä. Villapaitoja alettiin myydä kokouksissa, jotka ovat jatkuneet Taksim Gezi-puiston valtauksen jälkeen.

Samaan aikaan työntekijät ovat aloittaneet oikeustoimet: paljastui, että “konkursissa” oleva firma suunnittelikin uuden tehtaan perustamista muualle, sen sijaan että olisivat maksaneet työntekijöidensä palkat.

Kahdeksan kuukauden protestoinnin jälkeen työntekijät voittivat oikeudennin yritystä vastaan: tehtaan koneet annettiin valtaajille ja siirrettiin uuteen tilaan. Työntekijöiden tavoitteena on perustaa osuuskunta ja jatkaa villapaitojen tuottamista ihmisläheisissä oloissa.

Näiden villapaitojen brändi on arvokkain ikinä, eikä hintakaan ole paha.