Teksti Sonja Hyppänen

Sea Sheperd kunnioittaa Yhdysvaltain oikeuden päätöstä mutta ei tule sallimaan valaiden tappamista.

Hyvää vuotta 2013! Joulu ja vuodenvaihde sujuivat Steve Irwinillä rauhallisissa merkeissä. Miehistömme koostuu eri kulttuureista, taustoista, uskonnoista ja ikäryhmistä, joten joulua vietettiin varsin neutraalisti. Pääpaino oli tietenkin syömisessä ja lepäämisessä.

Henkilökohtaisesti en ole suuri jouluhärdellin ja varsinkaan joulukoristeiden ystävä. Toimiessani laivan puosuna ennen Australiasta lähtöämme marraskuussa pidin huolen siitä, että kaikki joulukoristesäkit ”unohtuivat” maissa sijaitsevaan varastotilaamme. Silti laivan ruuman uumenista löytyi säkki täynnä kimaltelevia muovihirvityksiä, jotka jouluintoisimmat miehistötoverini sirottelivat pitkin messiä jättimäisten paperilumihiutaleiden seuraksi. Täytyy myöntää, että reilun 40 sukan joulusukkarivi valetakkamme yläpuolella oli varsin vaikuttava.

Joulupäivän vegaaninen mässäily alkoi vapaapäivän kunniaksi brunssilla ja jatkui myöhäisen lounaan tai aikaisen illallisen jälkeen myöhään iltaan. Kapteenimme Paul paikkasi joulupukkia ja jakoi itsetehdyt lahjat niiden kuukausi sitten arvotuille vastaanottajille. Upeat lahjat vaihtelivat esimerkiksi konemestarin käsityönä tekemästä valomiekasta purjelaivamaalauksiin, koruihin ja eri materiaaleista valmistettuihin mereneläviin. Rakas taiteellinen kokkiystäväni tunnusti hieman huijanneensa arvonnassa kun lahjakääreistäni paljastui hänen piirroksensa merihirviön ja purjelaivan kohtaamisesta Lovecraftin henkeen.

Uudenvuoden aatto sujui myös ruokapatojen äärellä. Vuodenvaihteen lähestyessä jokainen kirjoitti uudenvuodenlupauksensa paperille. Lappuset päätyivät kollektiiviseen pullopostiin ja meren kuljetettavaksi. Vuosi vaihtui laivan keinuessa pehmeästi tähtitaivaan alla avomerellä, laivakellon soittaessa vuoden 2012 viimeiset sekunnit.

Vuosi 2013 on kaikessa lyhyydessään ollut varsin mielenkiintoinen. Vuoden 2012 lopussa saimme huolestuttavia uutisia oikeussalista Yhdysvalloista. Yhdysvaltojen 9th District Court oli myöntynyt Japanin valaanpyyntilaivaston vaatimuksiin pitää meidät pois laivojensa kimpusta. Aikaisemmin tänä vuonna oikeus ei suostunut edes käsittelemään pyyntöä lähestymiskiellosta, joten kieltomääräys yhdistystämme vastaan tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Paljon harmaata ja tulkinnanvaraisuutta sisältävän päätöksen mukaan Sea Shepherd USA ei saa mennä 450 metriä lähemmäs valaanpyyntilaivastoa.

On jännittävää nähdä, minkälaista valtaa Japanin valaanpyyntilaivasto olettaa Yhdysvaltalaisen oikeuden päätöksellä olevan Australian ja Hollannin lippujen alla seilaaviin neljää laivaan ja hyvin kansainväliseen miehistöön kansainvälisellä merialueella.

Tämä oikeusprosessi on nähty iskuna vasten yhdistyksen varoja ja varainhankintaa, joka on laajinta Yhdysvalloissa. Yhdysvaltalaisen oikeuden määräyksen rikkominen johtaisi toimiin Yhdysvalloissa, jossa yhdistyksen päämaja sijaitsee. Vaikka oikeuden päätös tuntuu henkilökohtaisesti epätodelliselta ja naurettavalta, on meille miehistölle tehty kantamme selväksi: kunnioitamme oikeuden päätöstä mutta emme tule sallimaan valaiden tappamista.

Oikeuden päätökseen vastaten kapteenimme Paul Watson on luopunut asemastaan Sea Shepherdin johdossa ja Operation Zero Tolerancen johtaminen on siirretty Sea Shepherdin Australian haaralle, pois Yhdysvalloista. Operation Zero Tolerancen tulevaisuus näyttää valoisalta Sea Shepherd Australian johtama.

Australian entisen ympäristöministeri Ian Campbellin, nykyisen Sea Shepherd -tukijan sanoin: ”Sea Shepherd Australian tehtävä on suojella valaita. Jos sen laivojen täytyy mennä alle 450 metrin päähän tappolaivasta pelastaakseen valaan, sitten niin tapahtuu. Jos valaanpyyntilaivasto pysyy 450 metrin päässä valaista, Sea Shepherd Australia pysyy myös.”