Syyriassa valmistellaan kurdien kansanmurhaa

Teksti Kristiina Koivunen

Kurdit pakenevat paniikissa jihadisteja Irakiin.

Viime päivinä kurdien sivustoilla sosiaalisessa mediassa on kiertänyt järkyttäviä kuvia kuolleista naisista ja lapsista. Kuvien kerrotaan olevan Kurdistanin syyrialaisesta osasta. Sen sijaan muut tiedotusvälineet eivät ole hiiskahtaneetkaan siitä, mitä Pohjois-Syyriassa parhaillaan tapahtuu. Vain Irakiin matkanneiden pakolaisten suuri määrä on ylittänyt uutiskynnyksen. Mistä on kyse?

Vaikka Syyrian kauheuksista kerrotaan uutisissa lähes päivittäin, Syyrian kurdialueen eli Länsi-Kurdistanin tilanne on ollut lähes uutispimennossa. Al-Assadin armeija vetäytyi sieltä vuosi sitten, sen jälkeen alue on ollut kurdien aseellisen YPG-järjestön (Yekîneyên Parastina Gel, Kansan puolustusyksikkö) valvonnassa. Kurdilainen uutistoimisto Firat kertoi, että Länsi-Kurdistaniin alkoi virrata jihadisteja eli islamistiterroristeja kaikkialta Lähi-idästä heinäkuun 19. päivän jälkeen. He ovat al-Qaidan kanssa yhteistyötä tekevän Jabhat al-Nusra -terroristijärjestön jäseniä.

Uutistoimisto Firatin mukaan jihadistit ovat siepanneet, raiskanneet ja murhanneet kurdisiviilejä Serekaniyessa ja Aleppon lähellä sijaitsevissa Tel-Aranin ja Tel-Hasenin kylissä, sekä Qamishlissa, Kobanissa ja Afrinissa. Tähän mennessä kuolleita on useita kymmeniä ja satoja ihmisiä on siepattu. Alueella on suuri määrä jihadisteja, jotka saartavat kurdien asuma-alueita.

Sunnuntaina 18. elokuuta Syyriaan lähti asetarkastajia selvittämään, onko siellä käytetty kemiallisia aseita. Sen sijaan kansainvälinen yhteisö ei ole kiinnostunut selvittämään, mitä Serekaniyessa ja Aleppon lähistöllä parhaillaan tapahtuu. Vaikka on YPG on hallinnut aluetta vuoden, sen voimat eivät riitä siviilien suojelemiseen. YPG:n ja jihadistien välisissä taisteluissa on kuollut kymmeniä taistelijoita.

Syyrian kurdialueelle on kehittymässä sekä kurdien kansanmurha että humanitaarinen katastrofi. Vaaroja on kaksi: toisaalta siepattujen ja saarrettujen kurdien joukkomurhat, toisaalta turvaan pyrkivien ihmisten hätä. Vaikka yli miljoona syyrialaisia on jo aiemmin lähtenyt pakoon maan sisällissotaa, viime viikonlopun aikana alkanut joukkopako Irakiin on ennen näkemätön.

Turkin ja Syyrian välinen raja on suljettu. Turkki on estänyt myös humanitaarisen avun toimittamisen rajan yli Syyriaan, kaikki Syyriaan toimitettu kansainvälinen apu on jaettu arabialueilla. Alueen tilanne on ollut jo ennen Jabhat al-Nusran hyökkäyksiä äärimmäisen vaikea, koska siellä on alueen vakituisten asukkaiden lisäksi runsaasti pakolaisia muualta Syyriasta. Eräs nimettömänä pysyttelevä Syyrian kurdi arvioi heitä olevan yli miljoona. Koska Syyrian kurdialueella on ollut tähän asti rauhallista, sinne on hakeutunut turvaan muihin Syyrian vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, kuten assyrialaisia, armenialaisia ja kaldealaisia.

”He ovat toistaiseksi tulleet toimeen säästöillään ja myymällä omaisuuttaan, mutta nyt Pohjois-Syyriassa on paljon ihmisiä, joiden rahat ovat loppuneet. Ruokaa ei tosin ole enää kaupoissa niillekään, jotka pystyisivät sitä ostamaan”, kurditelevisiokanavia ahkerasti katsova mies kertoo.

Hänen mukaansa Syyrian Vapaa Armeija ei ole taistellut kahden viime kuukauden aikana al-Assadin joukkoja vastaan, vaan se on keskittänyt kaikki voimansa kurdeja vastaan.

Tilanne muistuttaa pelottavalla tavalla Irakin Kurdistanin vaikeimpia vuosia. 1980-luvulla Saddam Hussein hallitsi Irakia ja kävi sotaa Irania ja Ajatolla Khomeinia vastaan. Siksi länsimaat tekivät yhteistyötä hänen kanssaan ja ummistivat silmänsä kurdien joukkomurhilta Irakissa. Tunnetuin tapaus on Halabjan kemiallinen isku vuonna 1988. Kesti vuosikausia, ennen kuin kansainvälinen yhteisö kiinnostui asiasta. Järkyttävintä on se, että Irakin armeija oli käyttänyt kemiallisia aseita vuoden ajan oman maansa siviilejä vastaan, ja ulkomaalaiset ihmisoikeusjärjestöt olivat yrittäneet saada asialle huomiota. Se oli turhaa. Halabjan kemiallisessa hyökkäyksessä kuoli yli viisituhatta ihmistä heti, ja ympäristön saasteet ovat nostaneet Halabjan syöpä- ja muut sairaustilastot huippulukemiin.

Syyriaan kuuluvassa Länsi-Kurdistanissa on nyt samanlainen tilanne – kääntääkö kansainvälinen yhteisö jälleen katseensa muualle ja antaa joukkomurhien jatkua?

Syyrialaisten paniikinomainen pako naapurimaahan tuo mieleen Irakin kurdien paon ensimmäisen Persianlahdensodan jälkeen maaliskuussa 1991 naapurimaihin. Silloin miljoona kurdia pakeni Iraniin ja miljoona Turkkiin. Pakolaiskatastrofi ja järkyttävät kuvat epätoivoisista pakolaisista herättivät silloin maailman huomion, ja YK määräsi Pohjois-Irakin lentokieltoalueeksi. Se rauhoitti alueen tilanteen johti Kurdistanin autonomiaan Irakissa.

Toivottavasti kansainvälinen yhteisö reagoi nyt nopeammin Syyrian kurdien hätään kuin miten se toimi Saddamin aikana Irakin kurdien ollessa vastaavanlaisessa tilanteessa.

Kurdistanin autonomisen alueen presidentti Masoud Barzani on luvannut lähettää tarvittaessa omia joukkojaan Syyrian kurdien avuksi, joten Syyrian konfliktin laajenemisen vaara on suuri – varsinkin kun myös Iran ja Turkki ovat sekaantuneet monella tavalla Syyrian sisällissotaan. Syyria on jakaantumassa kolmeen osaan: sunnialueeseen, shiia-alueeseen ja kurdialueeseen. Sunnien liittolainen on Turkki, shiiojen Iran ja kurdien Irakin Kurdistanin autonominen alue. Irakin Kurdistanin armeijalla ei ole vahvaa aseistusta, mutta sen peshmerga-joukot ovat taitavia käsiasein käytävässä sissisodankäynnissä.

Alueen jännitteitä lisää ensi lauantaina Kurdistanin pääkaupungissa Erbilissä alkava kolmipäiväinen kurdikongressi. Presidentti Barzanin isännöimä kokous on ensimmäinen kerta kurdihistoriassa, kun eripuraiset puolueet kokoontuvat suureen kongressiin suunnittelemaan yhteistyötä.

Kommentoi Facebookissa
Annantalon syksyn kurssit
Provinssirock 2018