Sikatiloilla edelleen kaikki päin helvettiä

Teksti Jukka Vuorio

Maataloustuottajia ahdistaa, koska alan arkipäivää esitellään julkisuudessa.

En oikein tiedä mitä mieltä minä olen hyväntekeväisyydestä. Eikös se kuulosta toiminnalta, missä laitetaan lantti joulupatakeräykseen ja toinen nälkäpäiväkeräykseen ja muuten ollaan kuin ellun kanat tai siat pellossa? Jotain, minkä ansiosta hyväosaiset voivat henkisesti paremmin voidessaan itselleen merkityksettömällä summalla tukea ihmisiä, joita eivät elävässä elämässä koskaan tapaa?

On ihmisiä, jotka harrastelevat muutaman kerran vuodessa hyväntekeväisyyttä Movemberin tai Nenäpäivän tai jonkin muun hauskan mutta epämääräisen kampanjan kautta. Ja tietenkin tykkäävät Facebookissa romanialaisista koirista ja kiinalaisista karhuista.

Ja sitten on ihmisiä, jotka uskaltavat todella vaikuttaa asioihin. Ihmisiä, jotka nousevat öljynporauslautoille protestoimaan yhteisen maailmamme puolesta tai öisin eläintuotantotiloille kuvaamaan materiaalia siitä, miten ruuaksemme kasvatetut eläimet todella voivat. Ja kuten jälleen keskiviikkona MTV3:n 45-minuuuttia ohjelman ja Oikeutta eläimille -yhdistyksen samana iltana avattujen Eläintehtaat.fi -sivuston kautta nähtiin, niin kaikista eläintuotantoalan kauniista puheista huolimatta mikään ei ole kuudessa vuodessa muuttunut.

Siitä on nyt nimittäin kuusi vuotta, kun OE ensimmäisen kerran toimitti kovan mediakohun saattelemana julkisuuteen kuvamateriaalia kotimaisilta sikatiloilta. A-Studio näytti kuvat ja lukuisa joukko suuria sanomalehtiä seurasi heti seuraavana päivänä perässä. Kuluneen kuuden vuoden aikana OE on toistanut tempun useaan otteeseen.

Nyt Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton MTK:n kertoo, että tuotantotilojen omistajat ovat ahdistuneita. He ovat ahdistuneita, koska eläinoikeusaktivistit tekevät kampanjaa eläinten oikeuksien puolesta ja kiertävät ympäri Suomen tehotuotantotiloja kuvaamassa kiistatonta kuvamateriaalia siitä, että tuotantoeläimet eivät voi hyvin. Ne voivat itse asiassa aivan helvetin huonosti.

Ihan äkkiseltään tämä kuulostaa siltä, että tuottajat ovat ahdistuneita siksi, että eläinaktivistit paljastavat jatkuvasti epäkohtia ja eläinsuojelulain rikkomuksia tuottajien omalta alalta. Mutta samaan aikaan alan edustajat ovat koko tämän kuuden vuoden ajan toitottaneet, että kaikki tapaukset tarkistetaan ja kaikkien tilojen tulee noudattaa eläinsuojelulakia.

Eikö siis ole aivan hyvä asia, että epäkohtia paljastetaan, jos epäkohtien kitkeminen on alalle oikeasti tärkeä asia? Vai onko tehoeläintuotanto todellisuudessa ylipäätään sellainen ala, ettei eläinsuojelulain täyttyminen, puhumattakaan eläinten hyvinvoinnista, ole edes mahdollista?

Toisaalta kaikkein merkityksellisintä on ehkä se, kuten OE:n tiedotusvastaava Kristo Muurimaakin sanoo, että tehoeläintuotannossa ollaan nyt tilanteessa, missä suurin osa järkyttävästä kuvamateriaalista on nimenomaan lainmukaista ja arkipäivistä. Ja silti normaalilla empatiakyvyllä varustettujen ihmisten mielestä aika hemmetin vastenmielistä.

No, oli miten oli, viime kuukausina maataloustuottajien edustajien puheet eivät ole enää pyörineet eläinten olojen parantamisen, vaan aktivistien rangaistusten koventamisen ympärillä.

Jumalauta mikä reaktio! Kun aktivistit tuovat jatkuvasti julkisuuteen kuvia huonosti voivista eläimistä, eläintuotantoala ei enää esitä lupauksia siitä, että se tekisi jotain asialle, vaan vaatii kovempia rangaistuksia aktivisteille, että tämä tämmöinen kiusallinen julkisuus loppuisi.

Eläinaktivisti Karry Hedberg sanoi maanantaina Ylen Politiikkaradion haastattelussa olevansa pöyristynyt oikeusministeriöön tehdystä aloitteesta aktivistien rangaistusten koventamisesta.

Ja täytyy kyllä myöntää, että olen Hedbergin kanssa aivan samaa mieltä. Jos jotain rangaistuksia pitäisi koventaa, niin minusta voisi aloittaa niistä laiminlyönneistä, joita tuhannet eläimet joutuvat päivittäin kärsimään tuottajien taholta.

Vuonna 2012 suomalainen söi 77,5 kiloa lihaa vuodessa. Viisi miljoonaa suomalaista syö silloin 387 500 000 kiloa lihaa vuodessa. Siis lähes neljäsataamiljoonaa kiloa lihaa. On selvää, että meillä ja muualla täytyy kasvattaa aika helvetin monta eläintä, että tuo määrä tulee täyteen. Ja niitä eläimiä kasvatetaan mahdollisimman tehokkaasti. Tuotantovälineinä.

”Jos teurastamoissa olisi lasiseinät, kaikki olisivat kasvissyöjiä”, Paul McCartney on sanonut.

Olen hänenkin kanssaan samaa mieltä. Mutta ehkä teurastamoiden sijaan riittäisi, jos kuluttajilla olisi riittävästi todellista tietoa. Ei sellaista tietoa, jossa sika juoksee iloisena pellolla, broileri huutelee orrella reippaana ja lehmä valmistuu lihayliopistosta. Sellaista on tosin tiedossa tulevaisuudessakin, sillä torstaina 14.11. Lihatiedotusyhdistys ry kertoi saaneensa tukea kolmevuotiseen lihanmenekinedistämishankkeeseen hieman vajaat 1,7 miljoonaa euroa.

Tutkiville kansalaisaktivisteille on siis tilausta tulevaisuudessakin.

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu