Rakkautta, runoja ja ristiriitoja

Teksti Shams Tabrizi

Äärimmäinen suvaitsevaisuus ja uskonnollinen konservatiivisuus kohtaavat Turkin sydämessä.

Turkin uskonnollisessa sydämessä, Keski-Anatolian vuorten ympäröimässä Konyan kaupungissa syntyi 1200-luvulla suufilaisuutena tunnettu islamilainen lahko.

Islamin ehkä tunnetuin runoilija Jalaladdin Rumi kehitteli täällä suvaitsevaisuutta ja rakkautta luotsaavan tulkinnan Koraanista. Suurimman vaikutuksen Rumiin teki tätäkin kirjoittajaa inspiroinut kiertelevä dervišši Shams Tabrizi, joka opetti hänet etsimään äärimmäistä rakkautta oman itsensä sisältä. Shamsin vaikutus näkyy nykypäivänä Rumin kirjoitusten jälkeen kaikkein merkittävimmin tämän blogikirjoittajan nimimerkissä. Suufilaisuuden tunnusmerkki on sitä harjoittavien derviššien ekstaattinen pyörivä tanssi, jonka kautta haetaan kadotettua yhteyttä Jumalaan.

Sekulaarisen nyky-Turkin perustaja ja kansallissankari Mustafa Kemal Atatürk kielsi suufilaisuuden harjoittamisen 1920-luvulla. Kansanperinteen säilymisen nimissä sittemmin herätetty lahko on nykypäivänä lähinnä turistinähtävyys. Turkista löytyy kuitenkin yhä muutamia suufilaisia kouluja, joiden toimintaan valtio ei puutu, kunhan se pysyy maltillisena. Myös Rumin kirjoitukset keräävät tänäkin päivänä jatkuvasti uusia lukijoita.

Yövymme teatterihistoriaa Konyan yliopistossa opettavan Huseynin luona, jonka kirjahyllyt pursuavat Rumin runokokoelmia ja uskonnollisia kirjoituksia.

”Mielestäni suufilaisuus kuvastaa oikeaa islamia. Se ei ole taistelua juutalaisia tai kristittyjä vastaan, vaan kamppailua oman itsensä kanssa”, Huseyin toteaa.

Konya on suvaitsevan suufilaisuuden syntysijan lisäksi myös yksi Turkin uskonnollisimpia ja konservatiivisimpia kaupunkeja. Islamin tunnollinen harjoittaminen näkyykin täällä paljon selvemmin kuin kovaa vauhtia eurooppalaistuvassa Länsi-Turkissa. Moskeijoiden rukouskutsut soivat Konyassa aivan eri painolla kuin Istanbulin sykkeessä.

”Konservatiivit eivät tietenkään perusta suufilaisuudesta. He eivät ymmärrä derviššejä, jotka pitävät tanssista ja musiikista ja tulevat ekstaasiin rakkaudesta”, Huseyin sanoo.

Konyassa törmäävät uskonnollisten näkemysten lisäksi myös uusi ja vanha: yksi Turkin muinaisimmista kaupungeista on tänä päivänä kovaa vauhtia kasvava teollisuus- ja yliopistokaupunki. Miljoonan asukkaan kaupungissa elää 100 000 nuorta opiskelijaa, jotka ovat kantaväestöä taipuvaisempia nojaamaan suvaitsevaisen suufilaisuuden suuntaan.

Turkin etelärannikolta Antalyasta Konyaan kirjallisuutta opiskelemaan muuttanut Ahmed kertoo olevansa kiinnostunut suufilaisuudesta – tosin ennemminkin elämänkatsomuksellisella kuin uskonnollisella tasolla. Agnostikoksi itsensä mieltävän Ahmedin on ollut vaikea sopeutua Konyan painostavan uskonnolliselta tuntuvaan yhteisöön.

”Konyan ilmapiiri on aivan toisenlainen kuin kotikaupungissani. Ihmiset ovat täällä paljon kapeakatseisempia, ja siitä syystä täällä oli aluksi vaikea asua”, hän sanoo.

Niin ikään kirjallisuutta opiskeleva Sema kertoo suufilaisen filosofian sopivan paljon paremmin hänen moraalikäsitykseensä kuin perinteinen islam.

”Monet uskovaiset rukoilevat viidesti päivässä ja luulevat sen vapauttavan heidät kaikesta vastuusta. Rumi sanoo, että Jumala ei anna anteeksi toiseen ihmiseen kohdistunutta pahaa tekoa – teko on kahden ihmisen välinen ja anteeksiannon voi saada ainoastaan uhrilta.”

Rumin runous edistää yhteyttä ja rakkautta sekä ihmisten että uskontojen välillä. Sanoman painoarvo on vuosisatojen kuluessa vain voimistunut.

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu