1.jpg

Kurdistanin vaalit & terrorismi

Teksti Welat Nehri

Etelä-Kurdistanissa uskontoa & politiikka ei sekoiteta.

Hieman yli viikko sitten, 21. syyskuuta, Irakissa pidettiin vaalit Kurdistanin aluehallinnon alueella. Kurdistanin aluehallinto hallitsee Hewlêrin, Silêmanîn ja Dihokin maakuntia, jotka sijaitsevat usean nykyisen valtion alueelle levittäytyvän Kurdistanin eteläosassa. Aluehallinnon 111-jäseninen parlamentti valitaan nykysääntöjen mukaan neljän vuoden välein.

Kurdistanin parlamenttivaalien alustavat tulokset.

Lauantai-iltana vaaliviranomaiset julkaisivat alustavat tulokset, joita varten oli laskettu 95 prosenttia äänistä. Niiden perustella vaalit voitti Kurdistanin itsehallintoalueen presidentin Mesûd Barzanîn johtama Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP), joka sai yli 38 prosenttia äänistä. Edellisissä vaaleissa vuonna 2009 KDP teki strategisen yhteistyösopimuksen Irakin presidentin Celal Talibanîn johtaman Kurdistanin isänmaallisen puolueen (PUK) kanssa strategisen yhteistyösopimuksen ja muodostivat vaaliliiton. Puolueet saivat tuolloin 59 paikkaa alueparlamenttiin. Niiden välinen yhteistyö on sujunut hyvin puolueiden ylä- ja alamäkiä täynnä olevasta historiasta huolimatta.

Tällä kertaa tulokset lupaavat lupaavat merkittävää tappiota PUK:lle, ja puolue näyttää putoavan kolmanneksi reilun 17 prosentin äänisaaliilla.

Newşîrwan Mistefan johtama Muutosliike Goran päihitti tulosten mukaan PUK:n ja sai puolestaan 24 prosenttia äänistä. Viime kerralla kolmanneksi noussut korruptiota, nepotismia ja kahden puolueen yksinvaltaa äänekkäästi kritisoinut Goran teki historiaa saamalla 25 paikkaa parlamenttiin ja päätyi johtamaan oppositiota.

KDP:n vahva ote hallituksessa ja Goranin aktiivinen oppositiopolitiikka olivat kohtalokas isku PUK:lle syyskuun parlamenttivaaleissa.

Huolimatta siitä, että kurdien enemmistö on muslimeja, ääri-islamistiset liikkeet ja poliittinen islam eivät ole onnistuneet löytämään jalansijaa Kurdistanissa. Etelä-Kurdistanin politiikassa on mukana kolme maltillista islamilaista puoluetta, jotka yhteensä saavat vajaa 17 prosenttia äänistä. Uskonnon ja politiikan erottaminen toisistaan erottaa Etelä-Kurdistanin poliittisen kartan Irakista ja useista muista Lähi-idän maista. Päinvastoin, Etelä-Kurdistanin aluehallinnossa on annettu merkittävä tila etnisille ja uskonnollisille vähemmistöille, joilla on yhdentoista paikan kiintiö parlamentissa.

Osa Irakin valtion alueella sijaitsevista kurdialueista on edelleenkin Irakin keskushallinnon hallinnassa ja niiden kohtalo on yhä auki. Irakin keskushallinto on Kerkûkin ja muiden öljyrikkaiden kurdialueiden menettämisen pelossa siirtänyt perustuslaissa säädettyä kansanäänestystä, joka toteutuessaan antaisi asukkaille mahdollisuuden päättää alueensa kohtalosta.

Kurdistanin aluehallinnon parlamenttitalo Hewlêrissä. Kuva Welat Nehri.

Kurdistanin demokraattinen kehitys, alueella vallitseva rauha ja vaalitulokset eivät ole Lähi-itään pesiytyneiden ääri-islamilaisten ryhmien mieleen. Vaalitulosten julistamista seurasi ikävä uutinen sunnuntaina. Kurdistanin itsehallintoalueen pääkaupungissa Hewlêrissä sisäministeriön turvallisuuspalvelun edessä tapahtuneessa terrori-iskussa kuoli kuusi ihmistä ja 64 haavoittui. Kaikki kuusi terroristia kuoli itsemurhaiskussa tai Kurdistanin turvallisuusjoukkojen luoteihin. Edellinen terrori-isku Kurdistanin itsehallintoalueella tapahtui yli kuusi vuotta sitten, toukokuussa 2007. Tästä johtuen terrori-isku oli suuri shokki ihmisille, jotka olivat ehtineet tottua rauhalliseen elämään.

Syyriassa ja Irakissa toimivia ääri-islamilaisia ryhmiä epäillään iskun tekijäksi. Al-Qaida on julkisesti tukenut iskua. Länsi-Kurdistanissa ja Syyriassa on meneillään kova taistelu kurdien ja al-Qaida-verkostoon kuuluvien ryhmittymien välillä. Hewlêrin isku saattaa hyvinkin olla islamistien kostoisku heidän Syyrian kurdialueilla kokemilleen tappioille, tai yritys horjuttaa Etelä-Kurdistanin hallintoa vastalauseeksi aluehallituksen yrityksille estää ääri-islamilaisten liikkeiden itäminen Kurdistanissa.

Olipa motiivi mikä tahansa, Kurdistan ja sen hallinto eivät lannistu terroristien edessä. Taistelu rauhan, demokratian ja vahvemman kurdihallinnon puolesta jatkuu parlamentin istuntosaleissa. Tätä ennen Etelä-Kurdistanissa on edessä tiukat hallitusneuvottelut.

Kurdistanin aluehallinnon pääkaupungin Hewlêrin keskusaukio. Kuva Welat Nehri.

Suurimman puolueen pääministeriehdokkaana nykyinen pääministeri Nêçîrvan Barzanî aloittaa hallitustunnustelut pian lopputulosten julkistamisen jälkeen. Hänellä on kuitenkin kaksi kivistä tietä edessään.

Ensimmäinen ja KDP:lle mieluisin vaihtoehto on jatkaa entisellä kokoonpanolla. Tämä tarkoittaisi siis hallituksen muodostamista PUK:n ja muutaman pienemmän ryhmittymän kanssa. PUK:lle tämä tarkoittaisi tyytymistä aiempaa pienempään rooliin ja KDP:n vaikutusvallan lisääntymistä hallituksessa. Tämä voi olla kova pala fifty-fifty-jakoon tottuneelle PUK:lle ja loppukädessä riittävä syy sen oppositioon siirtymiselle. KDP saattaa kuitenkin tehdä riittäviä myönnytyksiä säilyttääkseen puolueiden välisen strategisen sopimuksen. Puolueiden välinen yhteistyö neuvotteluissa keskushallinnon kanssa ja tavoitteet lisätä öljynvientiä lähiaikoina käyttöön otettavan, Turkin kautta maailman markkinoille kulkevan, öljyputken kautta saattavat edellyttää uhrauksia myös KDP:lta.

Toinen varteenotettava skenaario on Goranin ottaminen mukaan hallitukseen. Tämä edellyttäisi Goranilta sitoutumista hallitustyöhön ja oppositiopolitiikan hylkäämistä. Tämän suuntainen muutos ei ole helppo Muutospuolueellekaan, koska se joutuisi osittain pettämään äänestäjiensä luottamuksen ja hyväksymään vastustamansa pääpuolueen linjoja. Mikäli myös PUK on mukana tässä koalitiossa, oppositio jäisi islamistien varaan, mikä voisi vahvistaa islamisteja jatkossa. Tämä ei ole toivottavaa Kurdistanin yleisen kehityksen näkökulmasta.

Vaalituloksen perusteella hallitus ilman KDP:ta on epätodennäköistä. Goranille pitäisi antaa mahdollisuus siirtyä hallitukseen. PUK:n puolestaan olisi tervettä jättäytyä pois hallituksesta ja ryhtyä johtamaan oppositiota. Toimintakykyinen oppositio on merkki toimivasta demokratiasta.

Welat Nehrin ja Kristiina Koivusen kirja Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä julkaistaan lokakuussa. Kirja kertoo kurdien kulttuurista ja historiasta, kurdikysymyksen kehityksestä sekä Kurdistania hallitsevien maiden poliittisesta tilanteesta. Koivunen ja Nehri kirjoittavat vuorottelen Fifiin Kurdistanin ajankohtaisista aiheista.

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu