Kampanja koralliriuttojen ystäville

Teksti Sonja Hyppänen

Sea Shepherd aloittaa kampanjoinnin maailman koralliriuttojen pelastamiseksi. Jäljellä olevista riutoista noin 60 prosenttia on vaarassa hävitä seuraavan neljännesvuosisadan aikana.

Jäämeren koleassa keväässä ajatukseni ovat kääntyneet trooppisten koralliriuttojen lämpöön. Sea Shepherdin Havaijin haara on julistanut alkaneeksi Operation Reef Defensen, jolla pyritään kiinnittämään huomiota maailman koralliriuttojen huonoon tilaan. Kampanjan tiimoilta tehdään yhteistyötä esimerkiksi sukelluspalveluita tarjoavien yritysten ja surffiyhteisöjen kanssa.

Koralliriutat ovat yksi maapallon lajirikkaimmista ekosysteemeistä. Ne tarjoavat suojaa noin neljännekselle meressä elävistä lajeista. Muun muassa liikakalastuksen, merten saastumisen ja ilmastonmuutoksen takia noin kolmannes maailman koralliriutoista on kuollut viimeisen 50 vuoden aikana. Arvioiden mukaan jäljellä olevista riutoista noin 60 prosenttia on vaarassa hävitä seuraavan neljännesvuosisadan aikana.

Saimaan sameiden vesien kasvattina jokainen sukelluskerta koralliriutalla on ollut minulle elämys. Koskaan maalla en ole päässyt niin lähelle villieläimiä kuin meressä. Steve Irwin -laivalla pääsin tutustumaan riuttoihin Punaisella merellä sekä Tyynellä valtamerellä.

Pysähdyimme Australian Isolla valliriutalla vajaa vuosi sitten matkalla takaisin Melbourneen. Koralliriutan kanjoneissa seurasin niin kilpikonnia, rauskuja, haita kuin kaloja kaikissa sateenkaaren väreissä.

Luulin olevani riutan asukeille täysin näkymätön niiden jatkaessa puuhasteluaan korallin ihmemaassa, kunnes parvi jättimäisiä meriahvenia kiinnostui minusta. Kalojen jättimäiset leuat ja hampaat tekivät minuun vaikutuksen ja räpylät vinkuen potkuttelin itseäni kauemmas vauhdilla lähestyvistä eväkkäistä. Singahdin äkkiä pintaan huikkaamaan polskijatovereilleni että täällä on jotain mielenkiintoista. Kun sain pääni takaisin pinnan alle, puolen tusinaa jalkani mittaista meriahventa möllöttikin maskini edessä. Vaistomainen kokovartalohepulini kaikotti uudet ystäväni ja pulssini oli hetken tuhat.

Mieleenpainuvin riuttakokemukseni on kuitenkin ollut Tyynellä valtamerellä Amerikan Samoan saaristossa. Pysähdyimme sinne ottamaan polttoainetta viime vuoden loppupuolella.

Rauhallisen elämänrytmin Samoa vei monen sydämen. Letkeän saarelaisasenteen houkutuksista huolimatta työpäivä oli aina työpäivä, lämpötilasta viis. Laiva sai pintaan uutta maalia ja ruokavarastot täyttyivät. Iltaisin talsimme viereiselle rannalle ja sukelsimme koralliriutalla. Ei ole parempaa tapaa rentoutua mertensuojelutyöstä kun viettää aikaa sen asukkien – kalojen, merihevosten, merimakkaroiden, meritähtien ja kilpikonnien – kanssa.

Harvinaisena vapaapäivänä lähdimme retkelle syvemmälle syrjäisten biitsien luvattuun maahan. Tapasin muutaman tonnikalan ja ystävällisen itseni kokoisen barrakudan sukelteluretkelläni. Barrakuda ilmaantui eteeni riutalla kuin tyhjästä, tuijotti minua hetken ja hävisi pyrstön heilautuksella. Perinteinen saalis ja saalistaja -asetelma kääntyi päässäni täysin päälaelleen. Onneksi kalat eivät syö ihmisiä, mietin.

Kampanjauutisia kantautuu myös Australiasta, jossa Sea Shepherdin kolmea isoa alusta kunnostetaan täyttä häkää. Yhdistys on julistanut alkaneeksi kymmenennen Eteläisen jäämeren valaanpyyntiä vastustavan kampanjan, Operation Relentlessin. Tämän vuoden maaliskuussa päättyneen edellisen Etelämantereen kampanjan aikana yhdistys pelasti 932 valasta Japanin valaanpyyntilaivaston harppuunoilta.

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu