Jaan ruokakuvia, siis olen

Teksti Derya Tekin

Mämmini sai 37 tykkäystä Instagramissa.

Lähi-idässä ruoka merkitsee hyvinvointia. Ruoan tarjoaminen on rakkaudenosoitus ja toisesta huolehtimista.

Erään ystäväni täti vieraili äskettäin Suomessa. Vierailun aikana hänen näkökykynsä heikkeni lähes olemattomiin. Lääkärit määräsivät hänet heti leikattavaksi. Sokeutumisen uhasta huolimatta juuri ennen leikkausta täti oli etenkin huolissaan ystäväni syömisestä. Ja heti ensimmäisenä leikkauksen jälkeen hän tiedusteli, oliko ystäväni syönyt vai ei.

Äideistä parhain -elokuvassa sota-aikana evakkoon joutunut lapsi syö välipalaa koulun pihalla. Kohtauksessa lapsi heittää leivän pois ja karkaa suojaan, kun luulee epämääräisiä ääniä pommi-iskuiksi. Kaikki sotaa ja pula-aikoja kokeneet tietävät, että vasta kuoleman uhka saa heittämään ruokaa pois.

Muistelen omaa lapsuuttani. Ala-asteikäisenä eväslaukkuun ei ikinä pakattu mitään sämpylää hienompaa, koska piti ottaa huomioon, ettei kaikilla luokkakavereillani ollut varaa syödä sämpylää erikoisempaa ruokaa. Samasta syystä meillä oli kohteliaisuussääntö pihan lasten kanssa: pihalla leikkiessä ei saanut syödä karkkia tai muuta herkkua, jos ei aikonut jakaa muille. Joko herkuteltiin kaikki yhdessä, tai sitten sai syödä yksin, näyttämättä muille.

Nykyään elän hyvinvointivaltiossa. Jos ihmettelette mitä syön, niin katsokaa Facebookista!

Ruoka on osa seurustelua kaikissa kulttuureissa. Yleensä se on tekosyy yhdessäoloon perheen tai kavereiden kanssa, ei niinkään pääasia. Yhdessä syöminen on usein sosiaalinen tapahtuma. Nykyään taas sosiaalisuuden taso on sama kuin käytettyjen puhelinten älykkyys, ja vanhalle ruokakulttuurille yritetään raivata tilaa sosiaalisessa mediassa jakamalla ruokakuvia.

Kun ruoka tulee pöytään, enää ei oteta ensimmäisenä aterimia esiin. Ihan tavallinen näky ravintoloissa ja kahviloissa on, että kaivetaan älypuhelimet taskuista ja räpsitään kuvia sosiaalista mediaa varten. Varsinkin, jos eteen tulee kauniisti aseteltu ruoka. Mitä erikoisempi ruoka on, sitä todennäköisemmin se päätyy Facebookiin tai Instagramiin, joissa suurempi tykkäysten määrä merkitsee vähempää yksinäisyyttä ja suurempaa imagoa.

En ole sosiaalisen median vihollinen. Käytän sitä päivittäin, se on mullistava väline yhteydenoton kannalta.

Mielestäni on kuintekin epäterveellistä ylläpitää koko elämää sosiaalista mediaa varten. Facebook, Twitter tai Instagram eivät ole kenenkään päiväkirjoja, joten päivän jokaista tapahtumaa ei kannata vuodattaa niihin.

Ja ruoan jakaminen nyt on vain ekstramautonta. Eihän sitä pysty edes haistamaan, saati sitten maistamaan.

P. S. Itse voin paljastaa mitä syön, ei tarvitse metsästää Instagramista. Ruokani on aina eksoottista ja tulista, sillä olenhan minä sitä mitä syön!

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu