Asevoimaa sairaaloihin?

Teksti Eekku Aromaa

Itävaltalaiset kannattavat siviilipalvelusta niin paljon, että haluavat sen vuoksi säilyttää asevelvollisuuden.

Itävallassa äänestettiin kansanäänestyksessä asevelvollisuuden kohtalosta äskettäin. Äänestyksen lopputuloksena oli, että asevelvollisuus säilyy niukan äänten enemmistön turvin. Asevelvollisuuden säilyttämistä kannatti 59,7 prosenttia äänensä antaneista. Hallituspuolueet olivat eri linjoilla, mutta sitoutuivat ennen äänestystä toimimaan äänestystuloksen mukaisesti. Vain reilu puolet itävaltalaisista antoi äänensä.

Eikä itävaltalaisilla ei ollut mitään epäselvyyttä siitä, mistä itse asiassa äänestettiin. Äänestyslapussa esitetyt vaihtoehdot olivat:

A) Kannatatteko ammattiarmeijan käyttöönottoa ja palkattua vapaaehtoista sosiaalivuotta? (Sind Sie für die Erführung eines Berufsheeres und eines bezahlten freiwilligen Sozialjahres?)

B) Kannatatteko yleisen asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen säilyttämistä? (Sind Sie für die Beibehaltung der allgemeinen Wehrpflicht und des Zivildienstes?)

Äänestys käytiin kokonaisvaihtoehdosta, ei ainoastaan siis varusmiespalveluksen kohtalosta. Itävallassa siviilipalvelus onkin tärkeä osa sitä, miten monet tärkeät palvelut järjestetään. Samahan viivytti Saksan päätöstä luopua asevelvollisuudesta. Saksassa asevelvollisuudesta luovuttiin vihdoin 2011.

Itävallassa ikäluokasta varsin suuri osa hakeutuu siviilipalvelukseen, jonka kesto on 9 kuukautta. Varusmiespalvelukseen kutsutaan vuosittain noin 23 000 miestä ja heistä noin 14 000 palvelee ylläpitotehtävissä. Vain loput miesikäluokasta koulutetaan varsinaisiin sotilastehtäviin, eli lopulta varsin pieni määrä.

Itävallan puolustusbudjetti on noin 0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta (Suomessa vastaava luku on 1,4 prosenttia) ja raha onkin yhtenä keskeisenä esteenä sille, että voitaisiin siirtyä maksamaan palkkaa ja lopettaa palkattomien asevelvollisten käyttö. Nuoret ihmiset, eli ne, jotka joutuvat varusmiespalvelukseen ja siviilipalvelukseen itse kannattivat äänestyksessä huomattavasti useammin ammattiarmeijaa kuin vanhemmat ihmiset. Yli 60-vuotiaista selvä enemmistö kannatti nykyjärjestelmää. Ei varsinaisesti yllättävä tulos.

Poliitikkojen näkemykset vaihtoehtojen tukena olivat esimerkiksi asevelvollisuudesta luopumista kannattaneen ÖVP:n perustelu kuului: ”he voisivat käyttää aikansa johonkin järkevään”. Asevelvollisuuden säilyttämistä kannattanut FPÖ taas arvioi, että asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta luopuminen tarkoittaisi avustusorganisaatioille ”massiivisia ongelmia siviilipalvelusvelvollisten poistuttua työvoimasta”.

Kaiken kaikkiaan varsin iso osa argumentaatiosta asevelvollisuuden säilyttämisen puolesta näyttää liittyvän itse asiassa siviilipalveluksen säilyttämisen tarpeeseen tai toiveeseen.

Jotain hyvää on siis ehkä siinäkin, että Suomessa vain harva suorittaa siviilipalveluksen ja siviilipalvelusvelvollisten työkäyttö on siksi kohtuullisen vähämerkityksistä yhteiskunnan kokonaisuudelle. Tietyissä organisaatioissa he tietenkin ansiokkaasti paikkaavat palkatun henkilökunnan puutetta. Kunhan olemme valmiit myöntämään asevelvollisuuden vanhentuneeksi järjestelmäksi siitä voidaan luopua. Toivottavasti pian.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Mitä sä täällä teet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *